Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Debet ja kredit kirjanpidossa: muistisääntö ja esimerkit

Päivitetty 11.11.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Debet ja kredit, muistisääntö: kun rahaa tulee pankkitilille, pankkitili on debet ja se, mistä raha tuli, on kredit. Kun raha lähtee, pankkitili on kredit ja se, mihin raha meni, debet. Debet on kirjanpidon tilin vasen puoli ja kredit oikea puoli. Debet-vienti veloittaa tiliä ja kredit-vienti hyvittää sitä; vanhassa kirjanpitokielessä sanottiin "per" (debet) ja "an" (kredit), englanniksi debit (Dr) ja credit (Cr). Sääntö on yksi: jokainen liiketapahtuma kirjataan vähintään kahdelle tilille, ja debet-summat ovat yhtä suuret kuin kredit-summat (kirjanpitolain 1 luvun 2 § ja 2 luvun 2 §).

Päiväkirja, pääkirja ja kirjausten ajankohta ovat sivulla Kahdenkertainen kirjanpito; tämä sivu vastaa yhteen kysymykseen: kummalle puolelle vienti kirjataan ja miten sen muistaa.

Mitä debet ja kredit tarkoittavat?

Jokaisella tilillä on kaksi puolta. Debet on vasen puoli: tiliä veloitetaan. Kredit on oikea puoli: tiliä hyvitetään. Kredit suomeksi on siis hyvitys ja debet veloitus. Vanhassa merkintätavassa vienti kirjoitettiin "per pankkitili an myynti": per-tili on debet ja an-tili kredit. Englanniksi puolet ovat debit (lyhenne Dr) ja credit (Cr); kirjaus on entry, vienti posting ja tiliöinti account coding.

Debet ei tarkoita miinusta eikä kredit plussaa: kasvaako vai pieneneekö tili, riippuu tilin lajista. Tiliotteen sanat ovat pankin näkökulmasta: panosi on tiliotteella kredit, pankin velka sinulle, mutta kirjanpidossasi debet.

Yksi sääntö: debet on yhtä suuri kuin kredit

Osakeyhtiö pitää aina kahdenkertaista kirjanpitoa, ja toiminimi siirtyy siihen rajojen ylittyessä (kirjanpitolain 1 luvun 2 §; katso Kirjanpitovelvollisuus). Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina menot, tulot ja rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät (2 luvun 1 §), ja jokainen liiketapahtuma merkitään asian mukaan kirjanpitotileille (2 luvun 2 §). Verohallinnon ohjeen sanoin jokaisesta tapahtumasta merkitään "sekä rahan lähde että rahan käyttö", ja kaikki kirjaukset tehdään ainakin kahdelle tilille. Rahan käyttö on debet, rahan lähde kredit, ja koska sama summa kirjataan molemmille puolille, debet- ja kredit-vientien summat ovat aina yhtä suuret.

Kumpi puoli kasvattaa mitäkin tiliä?

Tilit ovat viittä lajia. Tilinumerot ovat tämän sivuston mallitilikartan numeroita.

Tilin lajiMallitilikartassaLisäysVähennysSaldo tavallisesti
Varat1150–1910: kalusto, saamiset, pankkitilidebetkreditdebet
Velat2500–2970: lainat, ostovelat, ALV-velkakreditdebetkredit
Oma pääoma2000–2251: osakepääoma, yksityissijoitukset, voittokreditdebetkredit
Tulot3000–3900 ja 8000: myynti, korkotuototkreditdebetkredit
Menot4000–7000, 8300 ja 8900: ostot, palkat, vuokrat, korot, verotdebetkreditdebet

Yksityisotto (2060) pienentää omaa pääomaa: debet. Lainan lyhennys pienentää velkaa: lainatili debet, pankki kredit.

Debet kredit muistisääntö

  1. Katso ensin pankkitiliä. Rahaa tulee: pankkitili debet. Rahaa lähtee: pankkitili kredit.
  2. Vastatili on vastaus kysymykseen "mistä raha tuli" (kredit) tai "mihin raha meni" (debet).
  3. Jos raha ei vielä liiku, saaminen tai velka on pankkitilin sijassa: myyntisaamiset debet, ostovelat kredit.
  4. Arvonlisävero ei ole tuloa eikä kulua: myynnin vero on kredit arvonlisäverovelkaan, oston vero debet saamiseen.

Esimerkki: kuusi kirjausta lokakuussa 2026

Esimerkki: Sähköasennus Lehtonen Tmi on keksitty. Lehtonen pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, ALV on 25,5 % (arvonlisäverolain 84 §), ja laskut kirjataan laskun päivänä (laskuperuste, kirjanpitolain 2 luvun 3 §).

1. Myyntilasku 2.10.2026: sähkötyö 3 000,00 € + ALV 765,00 € = 3 765,00 €.

TiliDebetKredit
1700 Myyntisaamiset3 765,00
3000 Myynti, palvelut3 000,00
2939 Arvonlisäverovelka765,00

2. Asiakas maksaa laskun 16.10.2026: raha tulee pankkitilille, saaminen poistuu.

TiliDebetKredit
1910 Pankkitili3 765,00
1700 Myyntisaamiset3 765,00

3. Ostolasku tarvikkeista 6.10.2026: 1 200,00 € + ALV 306,00 € = 1 506,00 €.

TiliDebetKredit
4000 Ostot1 200,00
1770 Arvonlisäverosaaminen306,00
2800 Ostovelat1 506,00

4. Ostolasku maksetaan 20.10.2026: velka poistuu, raha lähtee.

TiliDebetKredit
2800 Ostovelat1 506,00
1910 Pankkitili1 506,00

5. Yksityisotto 23.10.2026: Lehtonen siirtää 1 000,00 € omalle tililleen; se ei ole palkka eikä kulu.

TiliDebetKredit
2060 Yksityisotot1 000,00
1910 Pankkitili1 000,00

6. Pankin palvelumaksu 30.10.2026: 12,00 € tiliotteelta. Maksuliike on rahoituspalvelu, jonka myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa (arvonlisäverolain 41 ja 42 §), joten vero-osuutta ei ole.

TiliDebetKredit
6540 Pankkikulut12,00
1910 Pankkitili12,00

Kuuden kirjauksen debet-viennit ovat yhteensä 11 554,00 € ja kredit-viennit 11 554,00 €. Pankkitilin saldo on 3 765,00 − 1 506,00 − 1 000,00 − 12,00 = 1 247,00 € debet, ja sama luku on tiliotteella.

Mitä tiliöinti tarkoittaa?

Tiliöinti on päätös siitä, mille tileille ja kummalle puolelle tositteen summa kirjataan: ostolaskussa 1 200 € ostoihin debet, 306 € arvonlisäverosaamiseen debet ja 1 506 € ostovelkoihin kredit. Kirjaus perustuu päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, ja tositteen ja kirjauksen yhteyden on oltava vaikeuksitta todettavissa (2 luvun 5 §), joten tiliöinti tallennetaan tositteen yhteyteen. Sama meno tiliöidään aina samalle tilille (2 luvun 2 §); katso Mitä tositteessa pitää olla.

Yleiset virheet

  • Puolet vaihtuvat. Pankkitili kredit, kun raha tulee: saldo pienenee, vaikka tiliote kasvaa. Täsmäytä kuukausittain.
  • Kulu kirjataan negatiiviseksi myynniksi. Osto myyntitilin debet-puolella pienentää liikevaihtoa eikä näy kuluna, ja ALV-ilmoituksen myynti ei täsmää. Kulu kuuluu kulutilille.
  • Arvonlisävero kulutilille. Vero ei ole kulu eikä tulo; se kirjataan omille tileilleen, katso ALV kirjanpidossa.
  • Debet luetaan miinukseksi. Velka- ja tulotileillä debet pienentää, vara- ja menotileillä kasvattaa.
  • Vain yksi puoli kirjataan. Jos debet ja kredit eivät täsmää, jokin vienti puuttuu.

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun et tiedä, kummalle puolelle tapahtuma kuuluu, esimerkiksi kun kirjaat ensimmäistä kertaa lainan noston, osakaslainan, osingon, hyvityslaskun tai luottotappion, tai kun pankkitilin saldo ei täsmää tiliotteeseen etkä löydä syytä. Vuoden lopun jaksotukset: Siirtosaamiset ja aktivointi.

Lähteet

  1. Kirjanpitolaki 1336/1997: 1 luku 2 §, 2 luku 1, 2, 3 ja 5 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
  2. Arvonlisäverolaki 1501/1993: 41, 42 ja 84 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
  3. Verohallinto: Kirjanpito, tilikausi, verokausi (päivitetty 16.5.2025, luettu 31.10.2026)

Ylös