Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Veronkorotus ja verotuksen oikaisu: paljonko veronkorotus on, ja kuinka kauan oikaisu on mahdollinen?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Jos veroilmoitus on puutteellinen tai virheellinen tai jää antamatta, Verohallinto määrää veronkorotuksen. Perustapauksessa se on 2 % verotettavaan tuloon lisätystä määrästä, kuitenkin vähintään 75 euroa toiminimiyrittäjälle ja 150 euroa osakeyhtiölle (verotusmenettelylain 32 ja 32 a §). Toistuvasta tai piittaamattomasta laiminlyönnistä korotus on 3–10 %, arvioverotuksessa 5 %, tulkinnanvaraisessa asiassa 1 % ja verotuksen päättymisen jälkeen itse korjatusta virheestä 0,5 %. Pelkästä myöhässä annetusta veroilmoituksesta tulee veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksu, 50 euroa luonnolliselle henkilölle ja 100 euroa osakeyhtiölle (33 §). Verohallinto voi oikaista verotusta yrityksen vahingoksi kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta ja jatkaa aikaa vuodella (56 ja 56 a §): verovuoden 2026 verotus voi muuttua vuoden 2029, jatkettuna vuoden 2030 loppuun asti.

Veroilmoitus laaditaan kirjanpidosta, joten kirjanpidon virhe päätyy veroilmoitukseen. Tämä sivu kertoo, mitä virhe tai myöhästyminen maksaa, kuinka kauan Verohallinto voi palata vanhoihin vuosiin ja mitkä kirjanpidon kulut verottaja ei hyväksy. Sivu koskee tuloveroa; arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten myöhästymisestä kerrotaan sivulla ALV-ilmoitus myöhässä.

Milloin veroilmoitus on annettava, ja mitä siihen liitetään?

Toiminimiyrittäjä saa esitäytetyn veroilmoituksen, mutta "elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoitus on aina annettava" (verotusmenettelylain 7 §:n 3 momentti), myös vuodelta, jona toimintaa oli vähän. Osakeyhtiö antaa veroilmoituksen kehotuksetta, jos sillä on ollut verovuonna veronalaista tuloa, varoja tai velkoja tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja (7 §:n 6 momentti), ja aina sähköisesti (7 a §); ilmoittamisesta vastaa hallitus (9 §). Laissa ei ole määräpäivää: Verohallinto määrää veroilmoituksen antamisajan ja voi pyynnöstä pidentää sitä, eikä pidennyspäätökseen voi hakea muutosta (8 §). Ilmoitus on annettu, kun se on saapunut Verohallinnolle. Toiminimen päivät ovat sivulla toiminimen tilinpäätös ja veroilmoitus ja osakeyhtiön sivulla osakeyhtiön tilinpäätös.

Veroilmoitukseen ei liitetä tositteita (10 §), mutta Verohallinnon kehotuksesta on annettava täydentävät tiedot "sekä esitettävä tositteet" (11 §). Verotarkastuksessa kirjanpito, tositteet ja muu elinkeinotoimintaan liittyvä aineisto on esitettävä tarkastettavaksi Suomessa; tarkastuksen alkamisesta ja paikasta ilmoitetaan etukäteen, ja tarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus (14 §). Pilvipalvelussa oleva kirjanpito kelpaa, kunhan se on tarkasteltavissa Suomesta käsin ilman aiheetonta viivettä (kirjanpitolain 2 luvun 9 §).

Paljonko veronkorotus on?

Verohallinto määrää veronkorotuksen, jos veroilmoitus tai muu säädetty tieto "on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta" (verotusmenettelylain 32 §:n 1 momentti). Korotus lasketaan lisätystä tulosta eli määrästä, jonka Verohallinto lisää verotettavaan tuloon (32 a §):

TilanneVeronkorotus lisätystä tulosta
Perustapaus2 % (32 a §:n 1 momentti)
Laiminlyönti on toistuvaa tai toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteistavähintään 3 % ja enintään 10 % (2 momentti)
Arvioverotus eli Verohallinnon arvioon perustuva verotus5 % (3 momentti)
Asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä, tai 2 %:n korotus olisi muusta erityisestä syystä kohtuuton1 % (4 momentti)
Yritys vaatii itse virheen korjaamista verotuksen päättymisen jälkeen ja on täyttänyt selvittämisvelvollisuutensa0,5 % (6 momentti)
Vähimmäismäärä75 euroa luonnolliselle henkilölle, 150 euroa osakeyhtiölle ja muulle verovelvolliselle (9 momentti)

Jos korotusta ei voi laskea lisätystä tulosta, se lasketaan lisääntyneen veron määrästä: 10 % perustapauksessa, 15–50 % toistuvassa laiminlyönnissä, 25 % arvioverotuksessa, 5 % tulkinnanvaraisessa asiassa ja 2 % oma-aloitteisessa korjauksessa, kuitenkin vähintään 75 tai 150 euroa (32 b §). Sama koskee tuloa, joka on ilmoitettu väärässä tulolajissa.

Korotusta ei määrätä siitä, että ilmoittamatta jäi vähennys tai muu yrityksen omaksi hyväksi vaikuttava tieto, paitsi toistuvassa tai piittaamattomassa laiminlyönnissä (32 §:n 2 momentti). Korotus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy tai jos korotus olisi tulkinnanvaraisessa asiassa olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta (3 momentti).

Mitä myöhässä annettu veroilmoitus maksaa?

Jos yritys antaa veroilmoituksen myöhässä tai korjaa itse puutteen ennen verotuksen päättymistä, Verohallinto määrää veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksun: 50 euroa verovuodelta luonnolliselle henkilölle ja 100 euroa osakeyhtiölle ja muulle verovelvolliselle (verotusmenettelylain 33 §). Maksu jätetään määräämättä, jos viivästys johtui yrityksestä riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä tai muu erityinen syy. Maksua ei saa vähentää verotuksessa.

Esimerkki: 10 000 euroa jäi ilmoittamatta

Esimerkki: Siivous-Salo Oy ja toiminimi Sähkö-Saarinen ovat keksittyjä. Kummankin verovuoden 2026 veroilmoitukselta puuttuu 10 000 euron myynti: työt luovutettiin ja laskutettiin joulukuussa 2026, mutta laskut kirjattiin vasta tammikuun 2027 myynniksi. Tulo on kuitenkin sen vuoden tuottoa, jona suorite luovutettiin (elinkeinoverolain 19 §), joten Verohallinto lisää 10 000 euroa verovuoden 2026 tuloon.

EräSiivous-Salo OyToiminimi Sähkö-Saarinen
Lisätty tulo10 000,00 €10 000,00 €
Vero lisätystä tulosta20 % eli 2 000,00 € (tuloverolain 124 §, verovuoden 2026 yhteisöverokanta)Yrittäjän ansio- ja pääomatulon veroprosenttien mukaan
Veronkorotus, kun Verohallinto löytää virheen2 % × 10 000 € = 200,00 €2 % × 10 000 € = 200,00 €
Veronkorotus, jos sama laiminlyönti toistuu3–10 % eli 300–1 000 €3–10 % eli 300–1 000 €
Veronkorotus, jos yritys itse vaatii korjausta verotuksen päättymisen jälkeen0,5 % olisi 50 €, mutta vähimmäismäärä on 150,00 €0,5 % olisi 50 €, mutta vähimmäismäärä on 75,00 €
Myöhästymismaksu, jos yritys korjaa ilmoituksen ennen verotuksen päättymistä100,00 € veronkorotuksen sijasta50,00 € veronkorotuksen sijasta

Vero 10 000 eurosta on maksettava joka tapauksessa; veronkorotus tulee sen päälle, eikä sitä saa vähentää seuraavan vuoden verotuksessa (elinkeinoverolain 16 §:n 5 kohta). Toiminimen vero riippuu yrittäjän muista tuloista ja tulon jaosta ansio- ja pääomatuloon, josta kerrotaan sivulla toiminimen tilinpäätös ja veroilmoitus. Jos väärä jaksotus viedään veroilmoitukseen tarkoituksella veron välttämiseksi, kyse voi olla myös rikoksesta; ks. Milloin kirjanpidon laiminlyönti on rikos?.

Kuinka kauan Verohallinto voi palata vanhoihin vuosiin?

"Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta" (verotusmenettelylain 56 §:n 2 momentti). Verovuoden 2026 oikaisuaika alkaa siis 1.1.2027 ja päättyy 31.12.2029. Verohallinto voi jatkaa aikaa yhdellä vuodella, vuoden 2030 loppuun, jos valvontatoimi on alkanut poikkeuksellisen myöhään toiselta viranomaiselta saadun tiedon vuoksi tai jos yritys on antanut ilmoituksen poikkeuksellisen myöhään tai vaikeuttaa olennaisesti valvontaa; jatkopäätös on tehtävä ennen kolmen vuoden ajan päättymistä (56 a §). Kuuden vuoden pidennetty aika (56 b §) koskee siirtohinnoittelua, etuyhteydessä olevien osapuolten järjestelyjä ja kansainvälisessä tietojenvaihdossa saatuja tietoja, ei tavallista kotimaista pienyritystä. Jos syyttäjä on nostanut syytteen veropetoksesta, verotusta voidaan oikaista vielä vuoden kuluessa syytteen nostamisvuoden päättymisestä (56 c §).

Kirjanpitoaineistoa tarvitaan siis vähintään oikaisuajan loppuun. Kirjanpitolain säilytysaika, tositteet kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi, ja tilinpäätös ja kirjanpidot kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä (2 luvun 10 §), kattaa tämän; ks. tositteiden säilytys.

Mitä yrityksen tililtä maksettua ei saa vähentää verotuksessa?

Pääsääntö on lyhyt: "Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset" (elinkeinoverolain 7 §), ja yhteys tulon hankkimiseen on voitava osoittaa tositteella. Elinkeinoverolain 16 § luettelee menot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia, vaikka ne on maksettu yrityksen tililtä. Pienelle yritykselle tärkeimmät:

  • "verovelvollisen puolison sekä sellaisen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, palkat, eläkkeet tai muut etuudet" (1 kohta): toiminimiyrittäjä ei voi vähentää puolisolleen maksamaansa palkkaa;
  • verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot (2 kohta);
  • "sakot, seuraamusmaksut eivätkä muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset" (5 kohta): veronkorotus, Verohallinnon myöhästymismaksut ja laiminlyöntimaksut (verotusmenettelylain 33 §, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 35 ja 39 §) ja muut sanktiot;
  • osakaslainan ja muun muussa kuin tulonhankkimistarkoituksessa annetun saamisen menetys (10 kohta);
  • jäsenmaksut yhdistyksiin, joilla on työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita (12–15 kohta, lisätty lailla 1145/2025, voimassa 1.1.2026 alkaen).

Lisäksi edustusmenoista saa vähentää vain 50 prosenttia (elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 8 kohta). Nämä kulut kirjataan kirjanpitoon, koska ne ovat yrityksen menoja, mutta veroilmoituksella ne lisätään takaisin tulokseen. Oma tili sakoille ja seuraamusmaksuille ja oma tili edustukselle tekevät lisäyksen helpoksi.

Miksi poisto on tehtävä kirjanpidossa eikä vain veroilmoituksella?

"Poistoina sekä 25 ja 26 §:ssä tarkoitettuina kuluina verovelvollinen ei saa vähentää suurempaa määrää kuin mitä hän on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt" (elinkeinoverolain 54 §:n 2 momentti). Sama koskee varaston hankintamenoa ja varauksia: ne saa vähentää "vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa" (1 momentti). Verotuksen poisto voi olla pienempi kuin kirjanpidon poisto, mutta ei suurempi.

Esimerkki: Putki-Mäkinen Oy on keksitty. Yhtiön koneiden ja kaluston menojäännös on verovuoden 2026 alussa 20 000 euroa, eikä kalustoa osteta tai myydä. Verotuksen poisto saa olla enintään 25 % menojäännöksestä eli 5 000 euroa (elinkeinoverolain 30 §). Jos kirjanpitoon kirjataan 4 000 euron tasapoisto, verotuksessakin vähennetään 4 000 euroa. Jos kirjanpidossa poistetaan 6 000 euroa, verotuksessa vähennetään 5 000 euroa ja 1 000 euroa jää verotuksen menojäännökseen myöhempiä vuosia varten. Täyden 25 %:n vähennyksen saa vain, jos kirjanpitoon kirjataan poistoa vähintään 5 000 euroa ennen tilinpäätöksen valmistumista; veroilmoituksella poistoa ei voi jälkikäteen suurentaa. Poistojen ja jaksotuksen kirjaaminen on selitetty sivuilla siirtosaamiset ja aktivointi ja poistot ja pienhankinnat.

Mitä toiminimi saa vähentää veroilmoituksella ilman kirjanpidon kulua?

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa 7 §:n lisäksi vähentää (elinkeinoverolain 55 §:n 1 momentti) Verohallinnon vahvistaman verovapaan päivärahan enimmäismäärän ja työmatkasta aiheutuneiden todellisten lisääntyneiden elantokustannusten erotuksen sekä Verohallinnon päätöksen mukaisen verovapaan kilometrikorvauksen ja yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehdystä elinkeinotoiminnan matkasta aiheutuneiden todellisten menojen erotuksen. Työmatka on tilapäinen matka tavanmukaisen toiminta-alueen ulkopuolelle (2 momentti), ja kilometrivähennys edellyttää "ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä auton käytöstä ja elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista" (3 momentti). Euromäärät ovat Verohallinnon vuosittaisessa päätöksessä, eivät laissa. Vähennykset tehdään veroilmoituksella; ne eivät ole kirjanpidon kuluja, mutta ajopäiväkirja ja matkalaskut säilytetään tositteina. Osakeyhtiötä pykälä ei koske.

Yleiset virheet

  • Veroilmoitus jätetään antamatta, koska toimintaa ei juuri ollut. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan aina (verotusmenettelylain 7 §), ja antamatta jätetty ilmoitus voi johtaa arvioverotukseen, jossa korotus on 5 %.
  • Virhe huomataan, mutta korjaus jätetään tekemättä. Ennen verotuksen päättymistä korjaus maksaa 50 tai 100 euroa, sen jälkeen 0,5 % lisätystä tulosta, mutta Verohallinnon löytämästä virheestä 2 % (32 a ja 33 §).
  • Sakot ja veronkorotukset jätetään vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Ne lisätään veroilmoituksella tulokseen (elinkeinoverolain 16 §:n 5 kohta).
  • Poisto tehdään vain veroilmoituksella. Verotuksessa ei saa vähentää enempää kuin kirjanpidossa on poistettu (elinkeinoverolain 54 §).
  • Kilometrivähennys ilman ajopäiväkirjaa. Vähennys edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä (elinkeinoverolain 55 §:n 3 momentti).

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun saat Verohallinnolta selvityspyynnön tai ilmoituksen verotarkastuksesta, kun huomaat vanhan vuoden veroilmoituksessa virheen ja mietit, miten se korjataan, kun osakeyhtiön tilinpäätöksessä päätetään poiston suuruudesta, ja kun tulos kasvaa niin, että ennakkovero ei enää vastaa sitä; ks. ennakkovero. Lue myös toiminimen tilinpäätös ja veroilmoitus ja ALV-ilmoitus myöhässä.

Lähteet

  1. Laki verotusmenettelystä 1558/1995: 7, 7 a, 8, 9, 10, 11, 14, 32, 32 a, 32 b, 33, 56, 56 a, 56 b ja 56 c § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968: 7, 8, 16, 19, 30, 54 ja 55 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  3. Tuloverolaki 1535/1992: 124 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  4. Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 768/2016: 35 ja 39 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  5. Kirjanpitolaki 1336/1997: 2 luku 9 ja 10 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)

Ylös