Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Tase: kaava, esimerkki ja mitä tase kertoo yrityksestä

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä (kirjanpitolain 3 luvun 1 §). Vasen puoli, vastaavaa, kertoo, mitä yrityksellä on: kalusto, varasto, saamiset ja rahat. Oikea puoli, vastattavaa, kertoo, millä se on rahoitettu: omalla pääomalla ja velalla. Puolet ovat aina yhtä suuret, koska jokainen kirjaus tehdään kahdelle tilille (1 luvun 2 §). Pieni yritys laatii taseen pien- ja mikroyritysasetuksen liitteen V kaavalla, ja mikroyritys saa lyhentää sen pääryhmiin (PMA 2 luvun 4 § ja 4 luvun 2 §). Hyvä tase on sellainen, jossa oma pääoma on plussalla ja kasvaa, rahat riittävät seuraavien kuukausien laskuihin ja velat ovat hallinnassa.

Tase ja tuloslaskelma ovat tilinpäätöksen kaksi laskelmaa: tuloslaskelma kertoo tilikauden tapahtumat, tase tilanteen sen viimeisenä päivänä. Tällä sivulla on taseen kaava lyhyesti, esimerkki euroina samasta kahden hengen osakeyhtiöstä kuin tuloslaskelman sivulla ja se, mitä tase kertoo yrityksestä. Kaavan kaikki rivit ovat sivulla Pienen yrityksen tilinpäätöksen sisältö.

Mitä tase tarkoittaa, ja miksi sen puolet ovat yhtä suuret?

Tase on luettelo yrityksen varoista ja niiden rahoituksesta tiettynä päivänä, tavallisesti 31.12. Vastaavaa-puolella ovat varat: pysyvät vastaavat, jotka tuottavat tuloa useana tilikautena, kuten pakettiauto ja työkalut, ja vaihtuvat vastaavat, kuten varasto, myyntisaamiset ja pankkitili (kirjanpitolain 4 luvun 3 ja 4 §). Vastattavaa-puolella on oma pääoma eli omistajan sijoitus ja yritykseen jätetyt voitot sekä vieras pääoma eli velat. Taseen loppusumma on kummankin puolen yhteissumma; sitä käytetään myös mikroyrityksen rajana 450 000 € (1 luvun 4 b §). Puolet ovat yhtä suuret, koska kahdenkertaisessa kirjanpidossa (1 luvun 2 §) jokainen tapahtuma kirjataan kahdelle tilille yhtä suurina. Kun Putkityö Rantanen Oy lyhentää pankkilainaa 500 €, rahat ja velka vähenevät saman verran:

TiliDebet €Kredit €
2500 Lainat rahoituslaitoksilta500
1910 Pankkitili500

Taseen kaava: vastaavaa ja vastattavaa

Pienyrityksen tase laaditaan pien- ja mikroyritysasetuksen liitteen V kaavan mukaan (PMA 2 luvun 4 §). Mikroyritys saa esittää vastaavaa-puolella vain alaryhmät (aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) ja vastattavaa-puolella oman pääoman, tilinpäätössiirtojen kertymän, pakolliset varaukset ja vieraan pääoman; omasta pääomasta eritellään kuitenkin osakeyhtiölain mukaiset erät sekä edellisten tilikausien ja tilikauden voitto (tappio), ja veloista lyhytaikaisten velkojen määrä (4 luvun 2 §). Pitkäaikaiset saamiset ja velat, jotka erääntyvät yli vuoden kuluttua, ilmoitetaan erikseen (kirjanpitolain 4 luvun 7 §; PMA 2 luvun 4 §). Tyhjät rivit jätetään pois, ja numeroituja eriä saa yhdistellä (PMA 2 luvun 7 ja 8 §).

Esimerkki: kahden hengen osakeyhtiön tase

Esimerkki: Putkityö Rantanen Oy on keksitty. Rantanen työllistää itsensä lisäksi yhden asentajan. Yhtiöllä on pakettiauto ja työkaluja, pieni tarvikevarasto ja pankkilaina, jota lyhennetään 6 000 € vuodessa. Tilikauden 2026 voitto 13 600 € ja vertailuvuoden voitto 2 000 € ovat samat kuin tuloslaskelman sivulla. Tase on mikroyrityksen lyhennetty tase, jossa velat on silti eritelty lajeittain, koska niin se on luettavampi.

Vastaavaa31.12.2026 €31.12.2025 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet: koneet ja kalusto18 00024 000
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus: aineet ja tarvikkeet3 0002 500
Saamiset: myyntisaamiset21 00016 000
Saamiset: siirtosaamiset1 5001 000
Rahat ja pankkisaamiset25 50012 500
VASTAAVAA YHTEENSÄ69 00056 000
Vastattavaa31.12.2026 €31.12.2025 €
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma2 5002 500
Edellisten tilikausien voitto9 5007 500
Tilikauden voitto13 6002 000
Oma pääoma yhteensä25 60012 000
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen: lainat rahoituslaitoksilta12 00018 000
Lyhytaikainen: lainat rahoituslaitoksilta6 0006 000
Lyhytaikainen: ostovelat12 0009 000
Lyhytaikainen: muut velat6 0005 000
Lyhytaikainen: siirtovelat7 4006 000
Vieras pääoma yhteensä43 40044 000
VASTATTAVAA YHTEENSÄ69 00056 000

Mitä rivit sisältävät 31.12.2026:

  • Koneet ja kalusto 18 000 €: pakettiauton ja työkalujen hankintameno vähennettynä poistoilla; vuoden 2026 poisto oli 6 000 €. Aineet ja tarvikkeet 3 000 € on inventoitu varasto hankintahintaan (kirjanpitolain 5 luvun 6 §).
  • Myyntisaamiset 21 000 €: joulukuun laskut, joita asiakkaat eivät vielä olleet maksaneet. Siirtosaamiset 1 500 €: etukäteen maksettu vakuutus vuodelle 2027. Rahat ja pankkisaamiset 25 500 €: pankkitili ja kassa.
  • Osakepääoma 2 500 €: omistajan sijoitus perustettaessa, sidottua omaa pääomaa (osakeyhtiölain 8 luvun 1 §). Edellisten tilikausien voitto 9 500 €: aiempien vuosien jakamattomat voitot, joihin vuoden 2025 voitto 2 000 € siirtyi. Tilikauden voitto 13 600 €: tuloslaskelman viimeinen rivi.
  • Lainat rahoituslaitoksilta 18 000 €: seuraavan vuoden lyhennykset 6 000 € ovat lyhytaikaista ja loput 12 000 € pitkäaikaista velkaa (kirjanpitolain 4 luvun 7 §). Ostovelat 12 000 €: toimittajien tammikuussa erääntyvät laskut.
  • Muut velat 6 000 €: joulukuun arvonlisävero 2 800 €, ennakonpidätys ja sairausvakuutusmaksu 1 800 € sekä tuloverovelka 1 400 €. Siirtovelat 7 400 €: pitämättömien lomien palkkavelka sivukuluineen 5 200 €, joulukuun eläkemaksu 1 700 € ja lainan kertynyt korko 500 €.

Tilinpäätössiirtojen kertymää eli poistoeroa ja varauksia pienellä palveluyrityksellä ei yleensä ole, joten rivi puuttuu.

Kirjanpitoarvo ei ole markkina-arvo

Taseen luvut ovat kirjanpitoarvoja. Kalusto on taseessa hankintamenon ja tehtyjen poistojen erotuksena (kirjanpitolain 5 luvun 5 §): Rantasen pakettiauto voi olla myytävissä 25 000 eurolla, vaikka se on taseessa osana 18 000 euron kalustoa. Saamiset ovat taseessa nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon, joten epävarma saaminen alennetaan (5 luvun 2 §), ja varasto on hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon (mitä sama tavara nyt maksaisi) tai myyntihintaan (5 luvun 6 §). Tase ei siis kerro, paljonko yritys on myytäessä arvoltaan, vaan paljonko siihen on sitoutunut rahaa.

Mikä on hyvä tase?

Laki ei määrittele hyvää tasetta, mutta omistaja, pankki ja tavarantoimittaja lukevat siitä neljä asiaa.

  • Oma pääoma on plussalla ja kasvaa. Rantasen yhtiön oma pääoma nousi 12 000 eurosta 25 600 euroon, koska voitto jätettiin yhtiöön. Omavaraisuusaste on oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla: 25 600 / 69 000 = 37 %, vuotta aiemmin 12 000 / 56 000 = 21 %. Se on yleinen tunnusluku, ei lain käsite; mitä suurempi, sitä paremmin yritys kestää tappiollisen vuoden.
  • Rahat riittävät seuraavien kuukausien laskuihin. Lyhytaikaiset velat ovat 31 400 €, ja rahat ja myyntisaamiset yhteensä 46 500 €, joten joulukuun verot, palkat ja ostolaskut hoituvat ilman uutta lainaa.
  • Velat ovat hallinnassa. Erääntyneitä ostovelkoja tai maksamattomia veroja ei ole, ja laina lyhenee suunnitellusti; erääntynyt verovelka näkyisi muissa veloissa, ja pankki kysyy siitä ensimmäisenä.
  • Luvut ovat tosia. Pankkitili täsmää tiliotteeseen, saamiset ovat perittävissä ja varasto on inventoitu; katso Tilinpäätöksen tekeminen.

Osakeyhtiön tase kertoo myös, paljonko osinkoa voi jakaa: jaettavissa on vapaa oma pääoma, eli edellisten tilikausien ja tilikauden voitto sekä vapaat rahastot, ei osakepääoma (osakeyhtiölain 8 luvun 1 § ja 13 luvun 5 §); katso Osinko pienestä osakeyhtiöstä.

Negatiivinen oma pääoma: mitä se pakottaa tekemään?

Jos tappiot ovat syöneet osakepääoman ja voittovarat, rivi "Oma pääoma yhteensä" on miinuksella. Silloin osakeyhtiön hallituksen on viipymättä ilmoitettava osakepääoman menettämisestä kaupparekisteriin (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §); laskelmassa pääomalaina luetaan omaksi pääomaksi, ja merkintä poistetaan, kun oma pääoma on taas yli puolet osakepääomasta. Keinot, eli pääomalaina, SVOP-sijoitus ja osakepääoman alentaminen, ovat sivulla Negatiivinen oma pääoma. Toiminimellä miinus kertoo, että yksityisottoja on otettu enemmän kuin yritys on tuottanut; ilmoitusta ei ole, koska yrittäjä vastaa veloista koko omaisuudellaan.

Taseen tilit kirjanpidossa

Tilikartassa taseen tilit ovat luokat 1 ja 2: ykkösellä alkavat tilit ovat vastaavaa (1150 Koneet ja kalusto, 1700 Myyntisaamiset, 1910 Pankkitili) ja kakkosella alkavat vastattavaa (2000 Osakepääoma, 2500 Lainat rahoituslaitoksilta, 2800 Ostovelat); kolmosesta alkavat ovat tuloslaskelman tilejä, katso Tilikartta. Taseen tilien saldot siirtyvät seuraavan tilikauden alkusaldoiksi, tuloslaskelman tilit alkavat nollasta. Tase-erittelyissä jokainen taseen rivi avataan laskuittain ja esineittäin; ne säilytetään, mutta niitä ei ilmoiteta rekisteröitäväksi (kirjanpitolain 3 luvun 13 §).

Yleiset virheet

  • Puolet eivät täsmää. Jokin kirjaus on tehty yhdelle tilille tai avaava tase on syötetty väärin; taseen puolet ovat aina yhtä suuret (kirjanpitolain 1 luvun 2 §).
  • Lainan lyhennys kirjataan kuluksi. Lyhennys pienentää velkaa taseessa; vain korko on tuloslaskelman kulua.
  • Seuraavan vuoden lyhennykset pitkäaikaisessa velassa. Vuoden sisällä erääntyvä osa on lyhytaikaista velkaa (kirjanpitolain 4 luvun 7 §), ja mikroyrityskin ilmoittaa lyhytaikaisten velkojen määrän (PMA 4 luvun 2 §).
  • Negatiivinen oma pääoma huomataan vasta tilinpäätöksessä. Ilmoitusvelvollisuus syntyy heti, kun hallitus havaitsee sen, vaikka kesken tilikauden (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §).

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun oma pääoma painuu lähelle nollaa, kun yhtiö ottaa omistajalta lainaa ja mietit, onko se pääomalainaa, kun pankki pyytää tasetta lainaneuvotteluun, kun taseessa on saamisia, joita ei saada perittyä, tai kun taseen loppusumma lähestyy mikroyrityksen rajaa 450 000 €. Lue myös Tilikauden tulos.

Lähteet

  1. Kirjanpitolaki 1336/1997: 1 luku 2 ja 4 b §, 3 luku 1 ja 13 §, 4 luku 3, 4 ja 7 §, 5 luku 2, 5 ja 6 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
  2. Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015: 2 luku 4, 7 ja 8 §, 4 luku 2 § sekä liite V (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
  3. Osakeyhtiölaki 624/2006: 8 luku 1 §, 13 luku 5 §, 20 luku 23 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)

Ylös