Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Siirtosaamiset ja aktivointi: mikä on siirtosaaminen, ja milloin hankinta aktivoidaan?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Tilinpäätöksessä jokainen tulo ja meno viedään sille tilikaudelle, jolle se kuuluu, riippumatta siitä, milloin raha liikkuu. Siirtosaaminen on etukäteen maksettu meno, joka kuuluu vasta ensi vuodelle, tai tehty mutta laskuttamaton työ; siirtovelka on tehty työ, josta laskua ei ole vielä tullut, tai asiakkaan ennakkoon maksama työ, joka tehdään vasta ensi vuonna (kirjanpitolain 4 luvun 6 §). Useana tilikautena tuloa tuottava hankinta, kuten pakettiauto, ei ole kerralla kulua: se aktivoidaan eli merkitään taseeseen ja poistetaan suunnitelman mukaan käyttövuosinaan (5 luvun 5 §). Toiminimi saa poistaa ilman ennalta laadittua suunnitelmaa, osakeyhtiö ei (5 luvun 12 §). Verotuksessa poiston saa vähentää vain, jos se on tehty myös kirjanpidossa (elinkeinoverolain 54 §).

Kysymys tulee vastaan joulukuussa ja tammikuussa: kuuluuko joulukuussa tehty työ, josta lasku lähtee tammikuussa, vanhaan vai uuteen vuoteen, ja miksi syksyllä ostettu pakettiauto ei näy kuluissa kokonaan? Verotuksen poistoprosentit ja pienhankinnan rajat ovat sivulla poistot ja pienhankinnat.

Esimerkkien Putki-Mäkinen Oy on keksitty. Se saa vähentää ostojensa arvonlisäveron, joten summat ovat verottomia.

Kumpaan vuoteen joulukuun työ ja lasku kuuluvat?

Kirjanpidon pääsääntö on suoriteperuste: meno syntyy, kun tavara tai palvelu vastaanotetaan, ja tulo, kun oma suorite luovutetaan, riippumatta siitä, milloin lasku lähtee tai raha liikkuu (kirjanpitolain 2 luvun 3 § ja 3 luvun 3 §). Joulukuussa 2026 tehty työ on siis vuoden 2026 tuottoa, vaikka lasku lähtee tammikuussa 2027, ja alihankkijan joulukuun työ vuoden 2026 kulua, vaikka lasku tulee vasta tammikuussa (5 luvun 1 §). Vähäisiä lasku- tai maksuperusteisia eriä ei tarvitse oikaista, ellei niiden yhteisvaikutus ole olennainen (3 luvun 4 §).

Mikä on siirtosaaminen ja mikä siirtovelka?

Siirtosaamiset ja siirtovelat ovat tase-erät, joilla tulot ja menot siirretään oikealle tilikaudelle (4 luvun 6 §).

  • Siirtosaaminen on tällä tilikaudella maksettu meno, joka kuuluu vasta tuleville tilikausille, esimerkiksi etukäteen maksettu vakuutus, tai tulo tehdystä työstä, jota ei ole vielä laskutettu.
  • Siirtovelka on syntynyt meno, jota ei ole maksettu eikä laskutettu, esimerkiksi alihankkijan joulukuun työ, tai asiakkaalta saatu maksu työstä, joka tehdään vasta ensi vuonna.

Raja kulkee laskussa: lähetetty lasku on myyntisaaminen, vastaanotettu lasku ostovelka ja laskuttamaton erä siirtoerä.

Esimerkki: Putki-Mäkinen Oy:n tilinpäätös 31.12.2026

Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöstä laadittaessa löytyy neljä jaksotettavaa erää:

TapahtumaTilikauden 2026 tulosTase 31.12.2026
Ajoneuvovakuutus 1 200 € maksettu 1.10.2026 ajalle 1.10.2026–30.9.2027kulua 3/12 eli 300 €siirtosaaminen 900 € (9 kuukautta vuodelle 2027)
Joulukuussa 2026 tehty putkityö 2 400 €, lasku lähetetään 15.1.2027tuottoa 2 400 €siirtosaaminen 2 400 €
Alihankkijan joulukuussa tekemä sähkötyö 1 500 €, lasku saapuu tammikuussakulua 1 500 €siirtovelka 1 500 €
Asiakkaan tammikuun 2027 remontista etukäteen maksama 1 000 €ei tuottoa vuonna 2026siirtovelka tai saadut ennakot 1 000 €

Vakuutuksesta jää vuoden 2027 kuluksi 900 euroa, vaikka rahaa ei vuonna 2027 enää makseta. Jaksotuskirjaus tehdään itse laaditulla, varmennetulla tositteella (2 luvun 5 §); katso mitä tositteessa pitää olla.

Vastainen meno, jonka määrä ja ajankohta tiedetään, on siirtovelka; jos määrää ei vielä tiedetä, se on pakollinen varaus (5 luvun 14 §). Kun asiakas on reklamoinut vuonna 2026 tehdystä asennuksesta ja yhtiö arvioi korjaavansa vian omalla kustannuksellaan noin 1 200 eurolla, summa kirjataan pakolliseksi varaukseksi vuoden 2026 kuluksi; kiinteään hintaan jo tilattu korjaus olisi siirtovelka.

Samalla jaetaan lainat: velka tai saaminen, joka erääntyy yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua, on pitkäaikainen, muut lyhytaikaisia (4 luvun 7 §). Jos yhtiöllä on 31.12.2026 autolainaa jäljellä 15 000 euroa ja sitä lyhennetään 3 000 euroa vuodessa, vuonna 2027 erääntyvä 3 000 euroa on lyhytaikaista ja loput 12 000 euroa pitkäaikaista velkaa.

Mikä menee kuluksi heti ja mikä taseeseen?

Tuotoista vähennetään kuluina "ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset" (5 luvun 1 §). Mainos, varastettu työkalu ja korjaus, joka vain pitää koneen entisellään, ovat siis heti kulua. Jos menosta odotetaan vielä tuloa tulevina vuosina, se aktivoidaan taseeseen: pakettiauto, työkone ja muu useana tilikautena tuloa tuottava hyödyke poistetaan (5 luvun 5 §), vuokratun liiketilan perusparannus poistetaan omalla suunnitelmalla vaikutusaikanaan, enintään kymmenessä vuodessa, jos aikaa ei voi arvioida (5 luvun 11 §), ja vuoden lopussa myymättä oleva varasto aktivoidaan (5 luvun 6 §). Jako pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin riippuu käyttötarkoituksesta: putkiliikkeen pakettiauto on pysyviä vastaavia, autoliikkeen myytäväksi ostama varastoa (4 luvun 3 §). Verotuksessa pysyviä vastaavia kutsutaan käyttöomaisuudeksi.

Varasto on taseessa enintään hankintamenon arvoinen: jos sen hankintameno 31.12.2026 on 3 500 euroa ja siitä 400 euron erä on vanhentuneita osia, joista saa enää 150 euroa, varasto aktivoidaan 3 250 euron arvoisena ja 250 euroa kirjataan kuluksi (5 luvun 6 §). Saaminen merkitään nimellisarvoon, enintään todennäköiseen arvoon (5 luvun 2 §): jos asiakas ei todennäköisesti maksa 2 000 euron laskua, erotus on kulua; katso luottotappio.

Mitä hankintamenoon lasketaan?

Hankintameno on summa, josta poistot ja varaston arvo lasketaan. Siihen luetaan hankinnan välittömät menot (4 luvun 5 §): ostohinnan lisäksi esimerkiksi rahti-, maahantuonti- ja asennusmenot. Saadut alennukset vähentävät hankintamenoa, eikä vähennettävää arvonlisäveroa lueta siihen (kirjanpitolautakunnan yleisohje pien- ja mikroyritysten suunnitelman mukaisista poistoista 3.12.2024). Välilliset menot ja korot saa lukea mukaan lähinnä omassa valmistuksessa.

Pakettiauto. Yhtiö ostaa pakettiauton, jonka veroton ostohinta on 23 400 euroa, ja myyjä laskuttaa lisäksi toimituksen 600 euroa. Hankintameno on 24 000 euroa; auton arvonlisävero ei kuulu siihen, koska yhtiö saa vähentää sen. Jos myyjä olisi antanut 1 000 euron alennuksen, hankintameno olisi 23 000 euroa.

Varasto. Yhtiö ostaa tammikuussa 10 venttiiliä hintaan 20 euroa ja marraskuussa 10 hintaan 24 euroa ja asentaa vuoden aikana 12. Lain olettama on, että ensin hankitut on käytetty ensin, joten jäljellä olevien 8 venttiilin hankintameno on 8 × 24 € = 192 euroa; päinvastaisella järjestyksellä se olisi 160 euroa ja painotetulla keskihinnalla 176 euroa (4 luvun 5 §). Valittua menetelmää noudatetaan tilikaudesta toiseen (3 luvun 3 §).

Miten pakettiauto poistetaan kirjanpidossa?

Useana tilikautena tuloa tuottavan hyödykkeen hankintameno "poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana", ja poistoilla vähennetty jäännös merkitään taseeseen (5 luvun 5 §). Vaikutusaika on taloudellinen pitoaika eli aika, jona hyödykkeen ennakoidaan tuottavan tuloa; se on yleensä teknistä käyttöikää lyhyempi ja arvioidaan varovaisesti. Poistot alkavat käyttöönotosta, ja ne kirjataan tilikauden tuloksesta riippumatta (kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 6.10.2026).

Esimerkki. Putki-Mäkinen Oy ottaa pakettiauton käyttöön tammikuussa 2026. Hankintameno on 24 000 euroa, arvioitu pitoaika viisi vuotta ja jäännösarvo pitoajan lopussa 4 000 euroa, joten poistopohja on 20 000 euroa; jos jäännösarvo ei ole olennainen, poistopohjaksi voi ottaa koko hankintamenon. Tasapoistossa kuluksi kirjataan joka vuosi yhtä paljon, tässä 4 000 euroa: auton kirjanpitoarvo on 20 000 euroa vuoden 2026 lopussa, 16 000 euroa vuoden 2027 lopussa ja 4 000 euroa vuoden 2030 lopussa. Kun auto myydään, myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotus on myyntivoittoa tai -tappiota. Poistosuunnitelmaa muutetaan vain perustellusta syystä ja vain muutostilikaudesta alkaen.

Jos auto vaurioituu korjauskelvottomaksi eikä vakuutus korvaa sitä, poistamaton hankintameno kirjataan arvonalennuksena kuluksi; arvonalennus on pakollinen, kun tulonodotus on pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi (5 luvun 13 §). Vähäarvoisen hankinnan, kuten tavallisen kannettavan tietokoneen, saa kirjata heti kuluksi (yleisohje 6.10.2026).

Tarvitseeko toiminimi poistosuunnitelman?

Ammatin- ja liikkeenharjoittaja eli toiminimi saa poistaa hankintamenon vaikutusaikana "ilman ennalta laadittua suunnitelmaa edellyttäen, että poistamisessa noudatetaan jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta" (5 luvun 12 §). Osakeyhtiö tarvitsee suunnitelman koosta riippumatta, mutta pien- ja mikroyritys saa käyttää suunnitelman mukaisina poistoina elinkeinoverolain enimmäispoistoja, jolloin poistoeroa ei synny, kunhan tilinpäätös antaa silti oikean ja riittävän kuvan (yleisohje 3.12.2024). Helpotus ei vapauta aktivoinnista: toiminimikään ei saa kirjata pakettiautoa kerralla kuluksi. Katso toiminimen tilinpäätös ja veroilmoitus.

Miten verotus poistaa saman auton?

Elinkeinoverolaissa pakettiauto on irtainta käyttöomaisuutta, josta poisto tehdään vuosittain prosenttiosuutena jäljellä olevasta menojäännöksestä, ei tasasummina: poistot ovat alussa suuremmat ja pienenevät vuosi vuodelta (elinkeinoverolain 30 §). Prosentit ja laskelma samasta autosta ovat sivulla poistot ja pienhankinnat.

Kirjanpito ja verotus on sidottu yhteen: verotuksessa ei saa vähentää poistoina enempää kuin verovuonna ja aikaisemmin on vähennetty kirjanpidossa (elinkeinoverolain 54 §). Verotuksen poisto voi olla kirjanpidon poistoa pienempi, ei suurempi. Jos yhtiön koneiden ja kaluston menojäännös on verovuoden 2026 alussa 20 000 euroa eikä kalustoa osteta tai myydä, verotuksen poisto saa olla enintään 25 % eli 5 000 euroa:

  • kirjanpidon poisto 4 000 € (tasapoisto viidessä vuodessa): verotuksen poisto 4 000 €, ei enempää kuin kirjanpidossa;
  • kirjanpidon poisto 5 000 €: verotuksen poisto 5 000 €, enimmäismäärä täyttyy;
  • kirjanpidon poisto 6 000 €: verotuksen poisto 5 000 €, ja 1 000 € jää verotuksen menojäännökseen myöhempiin vuosiin.

Täyden 25 %:n vähennyksen saa vain, jos poistot on kirjattu kirjanpitoon ennen tilinpäätöksen valmistumista; veroilmoituksella poistoa ei voi jälkikäteen suurentaa. Eron voi kirjata poistoerona, kun yhtiö pitää suunnitelmanaan tasapoiston (5 luvun 12 §), tai välttää ottamalla suunnitelmaksi verotuksen enimmäispoistot, kuten edellä kerrottiin.

Yleiset virheet

  • Jaksotus unohtuu. Joulukuun työ on vuoden tuottoa, ja etukäteen maksettu vakuutus on vain osaksi vuoden kulua.
  • Iso hankinta kerralla kuluksi "koska yritys on pieni". Aktivointi koskee kaikkia, myös toiminimeä.
  • Toimitus ja asennus erilleen hankintamenosta. Ne ovat välittömiä menoja ja kuuluvat poistopohjaan.
  • Poisto vain veroilmoituksella. Verotuksessa ei hyväksytä poistoa, jota ei ole tehty kirjanpidossa.

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun tilinpäätöksessä on paljon laskuttamatonta työtä tai saatuja ennakoita, kun ostat rakennuksen, liiketoiminnan tai kalliin koneen, kun remontoit vuokratiloja tai kun mietit poistoeron purkamista. Lue myös, mitä pienen yrityksen tilinpäätökseen kuuluu.

Lähteet

  1. Kirjanpitolaki 1336/1997: 2 luku 3 ja 5 §, 3 luku 3 ja 4 §, 4 luku 3–7 §, 5 luku 1, 2, 5, 6 ja 11–14 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968: 30 ja 54 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  3. Kirjanpitolautakunta: Yleisohje pien- ja mikroyritysten suunnitelman mukaisista poistoista 3.12.2024 (luettu 30.10.2026)
  4. Kirjanpitolautakunta: Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 6.10.2026 (luettu 30.10.2026)

Ylös