Osinko pienestä osakeyhtiöstä: paljonko osinkoa saa jakaa?
Lyhyesti
Pieni osakeyhtiö saa jakaa osinkona enintään vapaan oman pääomansa: SVOP-rahaston ja voittovarat, joista on vähennetty tappiot, yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat ja aktivoidut kehitysmenot (osakeyhtiölain 13 luvun 5 §). Osakepääomaa ei saa jakaa (8 luvun 1 §). Yhtiön on jaon jälkeenkin pystyttävä maksamaan velkansa (13 luvun 2 §). Jako perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen (13 luvun 3 §), ja siitä päättää yhtiökokous tai yhden omistajan yhtiössä omistajan kirjattu ja allekirjoitettu päätös (13 luvun 6 §, 5 luvun 1 §). Ilman päätöstä nostettu raha on laitonta varojenjakoa, joka palautetaan korkoineen (13 luvun 1 ja 4 §).
Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen oikeushenkilö, eikä omistaja vastaa sen veloista (osakeyhtiölain 1 luvun 2 §). Kääntöpuoli on, että yhtiön rahat eivät ole omistajan rahoja: "Yhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin tässä laissa säädetään" (1 luvun 3 §). Toiminimestä raha otetaan yksityisottoina, osakeyhtiöstä palkkana tai osinkona, ja osingolle laki asettaa rajan ja menettelyn; ks. Toiminimi vai osakeyhtiö.
Mikä osa omasta pääomasta on jaettavissa?
Oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen (8 luvun 1 §); osinkona jaetaan vain vapaata omaa pääomaa (13 luvun 5 §).
| Oman pääoman erä | Sidottu vai vapaa | Saako jakaa osinkona |
|---|---|---|
| Osakepääoma | Sidottu | Ei |
| Kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto | Sidottu | Ei |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) ja muut rahastot | Vapaa | Kyllä |
| Tilikauden ja edellisten tilikausien voitto tai tappio | Vapaa | Voitto kyllä; tappio pienentää jaettavaa |
SVOP-rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan, sekä "sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon" (8 luvun 2 §). Omistaja voi siis sijoittaa yhtiöön rahaa ilman uusia osakkeita; sijoitus on vapaata omaa pääomaa, ja sen voi jakaa takaisin kuten osingon.
Miten jaettava määrä lasketaan?
Jollei maksukykytestistä muuta johdu, "yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti" (13 luvun 5 §). Laskelma tehdään viimeksi vahvistetun taseen luvuista:
| Laskelma | Pykälä |
|---|---|
| SVOP-rahasto ja muut vapaat rahastot | 8 luvun 1 § |
| + edellisten tilikausien voitto tai − tappio | 8 luvun 1 § |
| + tilikauden voitto tai − tappio | 8 luvun 1 § |
| − yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat | 13 luvun 5 § |
| − taseeseen aktivoidut kehitysmenot | 13 luvun 5 § |
| = jakokelpoinen vapaa oma pääoma |
Jaettava määrä on siis koko vapaa oma pääoma, ei tilikauden voitto: aiempien vuosien tappiot pienentävät sitä, ja jos vapaa oma pääoma on tappioiden jälkeen miinuksella, osinkoa ei voi jakaa lainkaan. Jos koko oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on tehtävä ilmoitus; ks. Negatiivinen oma pääoma.
Riittääkö, että tase näyttää voittovaroja?
Ei. "Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden" (13 luvun 2 §). Maksukykytesti tehdään jakopäätöksen hetkellä, ei tilinpäätöspäivänä. Voittovarat voivat olla kiinni kalustossa tai saatavissa; ratkaisevaa on, pystyykö yhtiö jaon jälkeen maksamaan erääntyvät verot, palkat ja ostolaskut. Jos ei, osinkoa saa jakaa vain sen verran kuin kassa kestää.
Mihin tilinpäätökseen osinko perustuu?
"Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen" (13 luvun 3 §). Yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja päättää samalla voiton käytöstä (5 luvun 3 §); kalenterivuoden tilikaudella viimeistään 30.6. Jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu; pienen yhtiön rajat ovat sivulla Tarvitseeko tilintarkastajan?.
Vahvistettu tase ei ole viimeinen sana: "Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset" (13 luvun 3 §). Jos suuri asiakas on mennyt konkurssiin tilinpäätöksen jälkeen, menetys pienentää jaettavaa. Jako ei ole sidottu yhtiökokouksen ajankohtaan: laki tuntee myös tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta jaetut osingot (13 luvun 7 §:n 1 momentti) samoin ehdoin.
Kuka päättää osingosta ja miten päätös kirjataan?
Varojen jakamisesta päättää yhtiökokous (13 luvun 6 §). Se saa jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on vähemmistöosinkosäännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen. Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään, esimerkiksi "tilikauden voitosta" tai "SVOP-rahastosta". Jos omistajia on useita, vähintään kymmenesosan osakkeista omistavat voivat vaatia osinkona vähintään puolet tilikauden voitosta, enintään kuitenkin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta (13 luvun 7 §).
Yhden omistajan yhtiössä yhtiökokousta ei tarvitse pitää: osakkeenomistajat voivat "yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta" (5 luvun 1 §). Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava; jos osakkeenomistajia on useampi kuin yksi, vähintään kahden on allekirjoitettava. Käytännössä varsinainen yhtiökokous on yksi allekirjoitettu paperi tai tiedosto, jossa lukee tilikausi, tilinpäätöksen vahvistaminen, osingon määrä ja lähde sekä vastuuvapaus; se säilytetään tilinpäätöksen kanssa.
Osingon verotus on eri kysymys, jota tämä sivu ei käsittele. Osakeyhtiölaki ratkaisee vain sen, paljonko yhtiö saa jakaa ja miten päätös tehdään; se, miten osinko verotetaan saajalla ja mitä ilmoituksia yhtiö siitä tekee, ratkaistaan verolakien mukaan. Laske vero kirjanpitäjän kanssa ennen päätöstä ja vertaa osinkoa palkkaan.
Mitä tapahtuu, jos omistaja nostaa rahaa ilman päätöstä?
Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain neljällä tavalla (13 luvun 1 §): osinkona tai jakona vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääomaa alentamalla (14 luku), omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla (3 ja 15 luku) sekä yhtiötä purettaessa (20 luku). Kaikki muu on kiellettyä: "Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa" (13 luvun 1 §:n 3 momentti). Sääntö koskee myös yhden omistajan yhtiötä: yksityismenon maksaminen yhtiön tililtä tai laina omistajalle ilman liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa riippumatta siitä, miten se on kirjattu.
Lain vastaisesti saadut varat on palautettava, "jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti", ja palautettavalle määrälle maksetaan korkolain 12 §:n viitekoron mukaista vuotuista korkoa (13 luvun 4 §). Omistaja, joka itse päätti nostosta, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää. Joka tahallaan jakaa yhtiön varoja lain vastaisesti osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten, tuomitaan osakeyhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi (25 luvun 1 §:n 4 kohta).
Esimerkki: paljonko osinkoa Putki-Lahtinen Oy saa jakaa?
Esimerkki: Putki-Lahtinen Oy on keksitty. Yhtiöllä on yksi omistaja, joka on myös hallituksen ainoa jäsen, ja tilikausi on kalenterivuosi 2026. Liikevaihto on 150 000 € ja taseen loppusumma 60 000 €, eikä yhtiöllä ole työntekijöitä; luvut olivat samaa tasoa myös vuonna 2025, joten tilintarkastajaa ei tarvitse valita (tilintarkastuslain 2 luvun 2 §). Yhtiöjärjestys ei määrää jakamatta jätettäviä varoja, eikä taseessa ole kehitysmenoja.
| Oma pääoma 31.12.2026 | € | Laji |
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2 500 | Sidottu |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 10 000 | Vapaa |
| Edellisten tilikausien voitto | 18 000 | Vapaa |
| Tilikauden voitto | 12 000 | Vapaa |
| Oma pääoma yhteensä | 42 500 |
- Jaettava määrä (13 luvun 5 §): vapaa oma pääoma on 10 000 + 18 000 + 12 000 = 40 000 €. Mitään ei vähennetä, joten enimmäismäärä on 40 000 €.
- Maksukyky (13 luvun 2 §): pankkitilillä on 30 000 €, ja seuraavan kahden kuukauden aikana erääntyy arvonlisäveroa, ennakkoveroa ja ostovelkoja 14 000 €. Jos yhtiö jakaisi 40 000 €, se ei voisi maksaa velkojaan, joten koko summaa ei saa jakaa.
- Tapahtumat tilinpäätöksen jälkeen (13 luvun 3 §): tilinpäätös allekirjoitettiin 20.2.2027. Maaliskuussa suurin asiakas meni konkurssiin, ja 6 000 €:n saatava jäi saamatta. Muutos on otettava huomioon.
- Päätös (5 luvun 1 § ja 13 luvun 6 §): omistaja kirjaa 25.3.2027 numeroidun ja allekirjoitetun päätöksen: tilinpäätös vahvistetaan, tilikauden voitosta jaetaan osinkona 10 000 €, loput jätetään voittovaroihin, ja hallitukselle myönnetään vastuuvapaus. Pankkitilille jää 20 000 €, joka kattaa erääntyvät 14 000 €.
- Rekisteröinti (8 luvun 10 §): tilinpäätös ja ilmoitus vahvistamispäivästä ja osinkopäätöksestä on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle viimeistään 25.5.2027.
Jos Lahtinen olisi nostanut 10 000 € jo tammikuussa ilman päätöstä ja liiketaloudellista perustetta, kyse olisi laittomasta varojenjaosta (13 luvun 1 §:n 3 momentti), ja varat olisi palautettava korkoineen (13 luvun 4 §).
Milloin osinkopäätös ilmoitetaan kaupparekisteriin?
"Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta" (8 luvun 10 §). Ilmoitukseen liitetään hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus vahvistamisen päivämäärästä ja voitonjakopäätöksestä sekä tilintarkastuskertomus, jos yhtiöllä on tilintarkastaja; osinkopäätös kulkee siis aina tilinpäätöksen mukana. Laiminlyönnistä voi seurata sakon uhka; vaiheet ja myöhästymismaksu ovat sivulla Osakeyhtiön tilinpäätös.
Yleiset virheet
- Osinko päätetään tilikauden tuloksen, ei vapaan oman pääoman perusteella. Jaettava määrä on koko vapaa oma pääoma vähennyksineen (13 luvun 5 §), ja aiempien vuosien tappiot pienentävät sitä.
- Maksukykytesti unohtuu. Tase näyttää voittovaroja, mutta kassa ei riitä veroihin ja palkkoihin jaon jälkeen (13 luvun 2 §).
- Omistajan yksityismenot maksetaan yhtiön tililtä. Varojen ottaminen ilman päätöstä ja liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa (13 luvun 1 §), ja varat on palautettava korkoineen (13 luvun 4 §).
- Päätöstä ei kirjata. Yhden omistajan yhtiössäkin osinkopäätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava (5 luvun 1 §), ja siinä on mainittava määrä ja mistä varoista jaetaan (13 luvun 6 §).
Milloin kysyä kirjanpitäjältä?
Kysy ennen osinkopäätöstä, jos taseessa on aktivoituja kehitysmenoja, pääomalainaa tai arvonkorotusrahasto, jos yhtiön kassatilanne on kireä tai jos haluat jakaa varoja SVOP-rahastosta osingon sijaan. Kysy myös, kun vertaat palkkaa ja osinkoa: osakeyhtiölaki kertoo rajan, verotus ratkaisee, kumpi kannattaa. Lue myös Osakeyhtiön tilinpäätös ja Mitä tehdä, kun oma pääoma on negatiivinen?.