Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Hallituksen vastuu kirjanpidosta: mistä osakeyhtiön hallitus ja omistaja vastaavat?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty (osakeyhtiölain 6 luvun 2 §), ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen (6 luvun 17 §); ilman toimitusjohtajaa myös tämä on hallituksen vastuulla. Hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen (kirjanpitolain 3 luvun 7 §), yhtiökokous vahvistaa sen kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (5 luvun 3 §), ja yhtiö ilmoittaa sen rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa vahvistamisesta (8 luvun 10 §). Omistaja ei vastaa yhtiön veloista (1 luvun 2 §), mutta hallituksen jäsenenä hän korvaa lakia rikkomalla aiheuttamansa vahingon (22 luvun 1 §), palauttaa laittomasti nostamansa varat korkoineen (13 luvun 4 §) ja kuuluu kirjanpitorikoksen tekijäpiiriin (rikoslain 30 luvun 9 §). Kirjanpidon ulkoistaminen ei siirrä näitä vastuita.

Pienessä osakeyhtiössä omistaja on yleensä itse hallituksen ainoa jäsen ja usein myös toimitusjohtaja. Laki puhuu silti kolmesta roolista ja antaa kullekin omat velvollisuudet. Sama ihminen hoitaa ne kaikki, mutta eri papereilla: yhtiökokouksen päätöksellä, hallituksen pöytäkirjalla ja tilinpäätöksen allekirjoituksella.

Kuka vastaa mistäkin pienessä osakeyhtiössä?

RooliMistä vastaaPykälä
OsakkeenomistajaEi yhtiön veloista. Vahvistaa yhtiökokouksena tilinpäätöksen ja päättää voiton käytöstä ja vastuuvapaudesta. Palauttaa laittomasti saadut varatOYL 1:2 §, 5:3 §, 13:4 §
HallitusPakollinen. Kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestäminen, tilinpäätöksen allekirjoitus, pöytäkirjat, rekisteri-ilmoitukset, vahingonkorvausOYL 6:1 §, 6:2 §, 6:6 §, 8:10 §, 22:1 §; KPL 3:7 §
ToimitusjohtajaVapaaehtoinen. Kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty; allekirjoittaa tilinpäätöksen. Jos toimitusjohtajaa ei ole, vastuu on hallituksellaOYL 6:1 §, 6:17 §; KPL 3:7 §
TilitoimistoHoitaa kirjanpidon toimeksiannolla; kuuluu kirjanpitorikoksen tekijäpiiriin, mutta valvonta pysyy hallituksellaRL 30:9 §

Mitä rajoitettu vastuu tarkoittaa, ja mitä se ei kata?

Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö, eivätkä osakkeenomistajat vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista (osakeyhtiölain 1 luvun 2 §). Jos yhtiö ei pysty maksamaan laskujaan, velkoja ei voi periä niitä omistajan omaisuudesta. Samasta syystä yhtiön ja omistajan rahat pidetään kirjanpidossa tiukasti erillään: yhtiöstä saa ottaa varoja vain osakeyhtiölain 13 luvun mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä osakkeenomistajalle velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Rajoitettu vastuu koskee vain yhtiön velkoja; se ei kata sitä, mitä omistaja tekee hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana:

  • Vahingonkorvaus. Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja korvaavat vahingon, jonka ovat tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle, sekä vahingon, jonka ovat muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttaneet yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle (22 luvun 1 §). Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla lakia muuten kuin pelkästään 1 luvun periaatteita, rikkomalla yhtiöjärjestystä tai lähipiirin eduksi tehdyllä toimella, se katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti (22 luvun 1 §:n 3 momentti).
  • Palautus. Lain vastaisesti jaetut varat on palautettava korkoineen, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jaon olleen lain vastainen (13 luvun 4 §). Omistaja, joka itse päätti nostosta, tiesi.
  • Rikosvastuu. Varojen jakaminen lain vastaisesti osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten on osakeyhtiörikos, josta seuraa sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi (25 luvun 1 §); osakeyhtiölain tilinpäätössäännösten rikkominen on osakeyhtiörikkomus, josta seuraa sakkoa (25 luvun 2 §). Kirjanpidon laiminlyönti on rikoslain kirjanpitorikos, jonka tekijäpiiriin kuuluvat kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä ja se, jolle kirjanpito on toimeksiannolla uskottu (rikoslain 30 luvun 9 §): osakeyhtiössä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, yhtiötä tosiasiassa johtava omistaja ja tilitoimisto.

Mitä hallituksen valvontavastuu tarkoittaa käytännössä?

"Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty" (osakeyhtiölain 6 luvun 2 §). Laki ei vaadi, että hallitus tekee kirjaukset itse, vaan että joku tekee ne ja hallitus tietää, missä ne ovat: omistaja toimittaa tositteet kirjanpitoon, katsoo kuukausittain, että tilin saldo ja kirjanpito täsmäävät, ja tietää, milloin tilinpäätös, veroilmoitus ja rekisteri-ilmoitus erääntyvät. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle sen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot (6 luvun 17 §).

Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka numeroidaan juoksevasti ja säilytetään luotettavalla tavalla (6 luvun 6 §); kokousta pitämättä tehty päätös kirjataan, allekirjoitetaan, numeroidaan ja säilytetään samoin (6 luvun 3 §). Yhtiön ja sen ainoan osakkeenomistajan välinen sopimus, joka ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan, esimerkiksi omistajan yhtiölle antama laina, on merkittävä tai liitettävä hallituksen pöytäkirjaan (6 luvun 16 §). Jos hallitus havaitsee, että oma pääoma on negatiivinen, sen on viipymättä tehtävä rekisteri-ilmoitus (20 luvun 23 §); ks. Negatiivinen oma pääoma.

Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen, kuka vahvistaa sen ja kuka ilmoittaa sen rekisteriin?

Tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (kirjanpitolain 3 luvun 6 §), ja se on päivättävä ja allekirjoitettava; osakeyhtiössä sen allekirjoittavat hallitus ja toimitusjohtaja, jos yhtiöllä on sellainen (3 luvun 7 §). Allekirjoitus on hallituksen oma, vaikka tilitoimisto olisi laatinut tilinpäätöksen.

Allekirjoitettu tilinpäätös viedään varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (osakeyhtiölain 5 luvun 3 §). Kokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta, jollei laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Kokousta ei tarvitse pitää: osakkeenomistajat voivat yksimielisinä päättää asiasta kokousta pitämättä, kunhan päätös kirjataan, päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan; jos omistajia on useampi, vähintään kaksi allekirjoittaa (5 luvun 1 §). Yhden omistajan yhtiössä varsinainen yhtiökokous on siis yksi allekirjoitettu paperi, joka säilytetään tilinpäätöksen kanssa.

Vahvistettu tilinpäätös ilmoitetaan rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa vahvistamisesta; mukaan liitetään hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus vahvistamisen päivämäärästä ja voittoa koskevasta päätöksestä sekä tilintarkastuskertomus, jos tilintarkastaja on (8 luvun 10 §). Jos ilmoitus jää tekemättä, Patentti- ja rekisterihallitus voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla täyttämään velvollisuuden, ja jos tilinpäätöstä ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoitettu vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, yhtiö määrätään selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä (20 luvun 4 §).

Suojaako yhtiökokouksen myöntämä vastuuvapaus?

Vain osittain. Vastuuvapaus tarkoittaa, että yhtiö luopuu vaatimasta hallitukselta ja toimitusjohtajalta korvausta tilikauden toimista. Päätös ei sido, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä, eikä se sido konkurssipesää tai yrityssaneerauksen selvittäjää, jos konkurssi- tai saneeraushakemus tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksestä (22 luvun 6 §). Yhden omistajan yhtiössä omistaja myöntää vastuuvapauden itselleen, mutta konkurssipesää vastaan se ei auta. Vastuuvapaus koskee vain yhtiön omaa vaatimusta: velkojan oikeuteen vaatia korvausta omasta vahingostaan (22 luvun 1 §:n 2 momentti) tai rikosvastuuseen se ei vaikuta.

Milloin omistaja joutuu maksamaan itse?

Esimerkki: Sähkö-Korhonen Oy on keksitty. Korhonen omistaa yhtiön yksin ja on hallituksen ainoa jäsen. Hän maksaa huhtikuussa 2026 yhtiön tililtä 4 000 € oman kotinsa keittiöremontista ja kirjaa laskun yhtiön muihin kuluihin. Päätöstä ei ole, eikä menolla ole liiketaloudellista perustetta. Osakeyhtiölain mukaan "muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa" (13 luvun 1 §:n 3 momentti) riippumatta siitä, miten se on kirjattu. Korhosen on palautettava 4 000 € yhtiölle korkolain 12 §:n viitekoron mukaisine korkoineen (13 luvun 4 §), ja yhtiölle aiheutuneesta vahingosta hän vastaa hallituksen jäsenenä (22 luvun 1 §). Jos kirjaus "muihin kuluihin" vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön tuloksesta, kyse voi lisäksi olla väärien tietojen merkitsemisestä kirjanpitoon (rikoslain 30 luvun 9 §); sen ratkaisee tuomioistuin. Oikea tapa on sama summa palkkana tai osinkona kirjatulla päätöksellä; ks. Osinko pienestä osakeyhtiöstä.

Entä toiminimessä?

Toiminimessä rooleja on yksi. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja on itse kirjanpitovelvollinen harjoittamastaan liike- ja ammattitoiminnasta (kirjanpitolain 1 luvun 1 a §), allekirjoittaa tilinpäätöksensä itse, jos sellainen on laadittava (3 luvun 7 §), ja on rikoslain 30 luvun 9 §:n "kirjanpitovelvollinen". Hallitusta, yhtiökokousta, vahvistamista ja vastuuvapautta ei ole, eikä pienyrityksen kokoinen toiminimi ilmoita tilinpäätöstä rekisteriin (3 luvun 9 §); raha otetaan yksityisottoina ilman päätöstä. Vastapainona yrittäjä vastaa yrityksen kaikista veloista ja vahingoista koko omaisuudellaan; ks. Toiminimi vai osakeyhtiö.

Yhden omistajan osakeyhtiön vuosi: tarkistuslista

  1. Kirjanpito ajan tasalla ja katsottu. Tositteet kirjanpitoon kuukausittain, tilin saldo täsmää, oma pääoma tiedossa: jos se on negatiivinen, rekisteri-ilmoitus viipymättä (osakeyhtiölain 6 luvun 2 § ja 20 luvun 23 §).
  2. Tilinpäätös laadittu, päivätty ja allekirjoitettu neljässä kuukaudessa, kalenterivuoden 2026 tilikaudelta viimeistään 30.4.2027. Allekirjoittajat ovat hallitus ja toimitusjohtaja (kirjanpitolain 3 luvun 6 ja 7 §).
  3. Yhtiökokouksen päätös kuudessa kuukaudessa, viimeistään 30.6.2027: kirjattu, päivätty, numeroitu ja allekirjoitettu päätös vahvistamisesta, voiton käytöstä ja vastuuvapaudesta (osakeyhtiölain 5 luvun 1 ja 3 §).
  4. Tilinpäätös rekisteriin kahden kuukauden kuluessa vahvistamisesta. Mukaan ilmoitus vahvistamispäivästä ja voitonjakopäätöksestä (8 luvun 10 §).
  5. Pöytäkirjat numeroitu ja tallessa. Hallituksen päätökset kirjattu ja omistajan ja yhtiön väliset sopimukset merkitty pöytäkirjaan (6 luvun 3, 6 ja 16 §).
  6. Ei nostoja ilman päätöstä. Palkka maksetaan palkkana, osinko yhtiökokouksen päätöksellä (13 luvun 6 §); kaikki muu ilman liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa (13 luvun 1 §:n 3 momentti).

Yleiset virheet

  • "Tilitoimisto hoitaa, joten vastuu on siellä." Valvonta on hallituksen (osakeyhtiölain 6 luvun 2 §), lainmukaisuus toimitusjohtajan tai hallituksen (6 luvun 17 §), ja rikoslaki nimeää tekijäpiiriin sekä yhtiön edustajan että tilitoimiston (rikoslain 30 luvun 9 §).
  • Yhtiökokouksen päätöstä ei kirjata, koska omistajia on yksi. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava (5 luvun 1 §), ja rekisteri-ilmoitukseen tarvitaan vahvistamisen päivämäärä (8 luvun 10 §).
  • Omistajan yksityismenot yhtiön tililtä. Nosto ilman päätöstä ja liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa (13 luvun 1 §:n 3 momentti), ja varat palautetaan korkoineen (13 luvun 4 §).
  • Tilinpäätös jää allekirjoittamatta tai ilmoittamatta. Tilitoimiston laatima tilinpäätös ei ole valmis ennen hallituksen allekirjoitusta (kirjanpitolain 3 luvun 7 §), ja ilmoittamatta jättämisestä seuraa uhkasakko ja lopulta selvitystila tai poisto rekisteristä (osakeyhtiölain 8 luvun 10 § ja 20 luvun 4 §).

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy ennen kuin otat yhtiöstä rahaa muuten kuin palkkana tai päätetyllä osingolla, kun teet yhtiön kanssa sopimuksen omissa nimissäsi ja kun oma pääoma lähestyy nollaa. Kysy heti, jos huomaat aiempina vuosina nostetun varoja ilman päätöstä: palautus ja oikea kirjaus tehdään ennen kuin tilinpäätös allekirjoitetaan. Lue myös Osakeyhtiön tilinpäätös ja Milloin kirjanpidon laiminlyönti on rikos?.

Lähteet

  1. Osakeyhtiölaki 624/2006: 1 luku 2 ja 8 §, 5 luku 1 ja 3 §, 6 luku 1, 2, 3, 6, 16 ja 17 §, 8 luku 10 §, 13 luku 1, 4 ja 6 §, 20 luku 4 ja 23 §, 22 luku 1 ja 6 §, 25 luku 1–2 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Kirjanpitolaki 1336/1997: 1 luku 1 a §, 3 luku 6, 7 ja 9 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  3. Rikoslaki 39/1889: 30 luku 9 ja 10 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)

Ylös