Mitä tehdä, kun osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen?
Lyhyesti
Kun hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, sen on viipymättä tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §). Velvollisuus ei odota tilinpäätöstä. Laskelmassa pääomalaina luetaan omaksi pääomaksi, ja poistoero ja vapaaehtoiset varaukset lisätään siihen. Merkintä poistetaan yhtiön ilmoituksesta, kun oma pääoma on ilmoitukseen liitetyn taseen mukaan yli puolet osakepääomasta. Tilanne korjataan omistajan kirjallisella pääomalainalla (12 luku), SVOP-sijoituksella (8 luvun 2 §) tai alentamalla osakepääomaa tappion kattamiseen (14 luku). Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa hallituksen jäsenen henkilökohtaiseen korvausvastuuseen (22 luvun 1 §).
Oma pääoma on negatiivinen, kun kertyneet tappiot ovat suuremmat kuin osakepääoma, SVOP-rahasto ja voittovarat yhteensä: taseen rivi "Oma pääoma yhteensä" on miinuksella. Pienessä yhtiössä tämä käy helposti, koska yksityiselle osakeyhtiölle laki ei säädä vähimmäisosakepääomaa (1 luvun 3 §, muutos 184/2019, voimaan 1.7.2019) ja osakepääoma on usein pieni: yksi tappiollinen vuosi riittää. Tilanne ei ole lainvastainen, mutta se vaatii toimia.
Milloin ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä?
"Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus" (20 luvun 23 §:n 1 momentti). Velvollisuus syntyy, kun hallitus havaitsee tilanteen, esimerkiksi kuukausikirjanpidosta; se ei odota tilinpäätöstä eikä yhtiökokousta. Pienessä yhtiössä hallitus on usein omistaja itse, ja hän tekee ilmoituksen Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Ensin lasketaan oma pääoma 20 luvun 23 §:n mukaan (seuraava luku); jos tulos on positiivinen, ilmoitusta ei tarvita. Velvollisuus kutsua yhtiökokous koolle koskee vain julkista osakeyhtiötä (3 momentti).
Mitä omaan pääomaan saa laskea mukaan?
Taseen oma pääoma ei ole koko totuus. Omaa pääomaa 20 luvun 23 §:n mukaan laskettaessa otetaan huomioon seuraavat erät (2 momentti):
| Erä | Miten luetaan |
|---|---|
| Pääomalaina (12 luku) | Luetaan omaksi pääomaksi |
| Poistoero: yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus | Oman pääoman lisäyksenä |
| Yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset | Oman pääoman lisäyksenä |
| Omaisuuden todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus, jos luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti olennaisesti kirjanpitoarvoa suurempi | Saadaan ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä |
Lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta, ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona (20 luvun 23 §:n 2 momentti). Pienessä palvelu- tai urakointiyhtiössä poistoeroa ja varauksia on harvoin; laskelma on useimmiten taseen oma pääoma plus pääomalainat.
Miten merkintä saadaan pois rekisteristä?
Merkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, kun oma pääoma on ilmoitukseen liitetyn taseen ja edellä kuvatun muun selvityksen mukaan yli puolet osakepääomasta (20 luvun 23 §:n 1 momentti). Jos osakepääoma on 2 500 euroa, laskelman on siis näytettävä yli 1 250 euroa. Jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja; pieni yhtiö saa jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi rajoista tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 € ja keskimäärin 3 henkilöä (tilintarkastuslain 2 luvun 2 §). Rajat ovat sivulla Tarvitseeko tilintarkastajan?.
Miten oma pääoma saadaan takaisin plussalle?
Keinoja on kolme: kaksi ensimmäistä tuovat yhtiöön rahaa, kolmas vain siirtää tappion osakepääomaa vastaan.
Pääomalaina: omistajan laina, joka luetaan omaksi pääomaksi
Pääomalaina on yhtiön ottama laina, jonka ehdot laki määrää (12 luvun 1 §):
- pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vasta kaikkien muiden velkojen jälkeen;
- pääomaa saa muuten palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeksi vahvistetun tai sitä uudemman taseen mukaisen tappion;
- yhtiö ei saa antaa vakuutta pääoman tai koron maksamisesta.
Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä (12 luvun 2 §). Korko, jota ei voida maksaa, siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa (12 luvun 2 §). Pääomalaina on taseessa edelleen velkaa, mutta 20 luvun 23 §:n laskelmassa se luetaan omaksi pääomaksi. Ehtojen vastaiseen palautukseen, koron maksuun ja vakuuden antamiseen sovelletaan laittoman varojenjaon säännöksiä: varat on palautettava korkoineen (13 luvun 4 §), ja tahallinen teko on osakeyhtiörikos (25 luvun 1 §:n 4 kohta). Velkojan suostumuksella pääomalaina voidaan muuntaa SVOP-sijoitukseksi, käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi tai käyttää tappion kattamiseen (12 luvun 1 §:n 3 momentti).
SVOP-sijoitus: rahaa omaan pääomaan ilman uusia osakkeita
Omistaja voi sijoittaa yhtiöön rahaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) ilman uusia osakkeita: rahastoon merkitään "sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon" (8 luvun 2 §). Toisin kuin pääomalaina, SVOP-sijoitus on omaa pääomaa jo taseessa, joten se korjaa oman pääoman suoraan. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa sitä takaisin, ja sen voi jakaa omistajalle vain kuten osingon, vapaan oman pääoman ja maksukyvyn rajoissa (13 luvun 5 ja 2 §), ks. Paljonko osinkoa saa jakaa?. Kumpi on parempi, riippuu siitä, haluaako omistaja rahan takaisin lainana vai omana pääomana; muoto ratkaisee.
Osakepääoman alentaminen tappion kattamiseen
Yhtiökokous voi päättää osakepääoman käyttämisestä "sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä" (14 luvun 1 §). Päätöksessä on mainittava alentamismäärä ja että se käytetään tappion kattamiseen. Rahaa yhtiöön ei tule, eikä oman pääoman kokonaismäärä muutu: tappio kuitataan osakepääomaa vastaan. Negatiivista omaa pääomaa alentaminen ei siis yksin korjaa. Se auttaa, kun oma pääoma on jo plussalla mutta alle puolet osakepääomasta, tai kun vanhat tappiot halutaan pois taseesta sijoituksen jälkeen, jotta ne eivät enää pienennä jaettavaa vapaata omaa pääomaa.
Velkojat eivät voi vastustaa alentamista, kun alentamismäärä käytetään tappion kattamiseen (14 luvun 2 §:n 1 momentti). Vastapainoksi laki suojaa velkojia kolme vuotta: alentamisen rekisteröimistä seuraavien kolmen vuoden aikana vapaata omaa pääomaa saa jakaa vain velkojiensuojamenettelyä noudattaen, eli Patentti- ja rekisterihallituksen kuulutuksella velkojille (14 luvun 2 §:n 2 momentti ja 3–5 §), jollei osakepääomaa ole korotettu vähintään alentamismäärällä. Päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa, tai se raukeaa; osakepääoma on alennettu, kun päätös on rekisteröity (14 luvun 6 §).
Esimerkki: Hitsaus-Niemi Oy:n oma pääoma painuu negatiiviseksi
Esimerkki: Hitsaus-Niemi Oy on keksitty. Tilikausi 2026 päättyy tappiolliseen taseeseen.
| Oma pääoma 31.12.2026 | € |
|---|---|
| Osakepääoma | 2 500 |
| Edellisten tilikausien tappio | −21 000 |
| Tilikauden tappio | −9 000 |
| Oma pääoma yhteensä | −27 500 |
Omistaja on lainannut yhtiölle 15 000 € kirjallisella pääomalainasopimuksella (12 luku), ja laina on taseessa omana eränään. Poistoeroa tai varauksia ei ole. Laskelma 20 luvun 23 §:n mukaan: −27 500 + 15 000 = −12 500 €. Oma pääoma on edelleen negatiivinen, joten hallituksen on viipymättä ilmoitettava osakepääoman menettämisestä kaupparekisteriin. Jos omistaja sijoittaa huhtikuussa 2027 lisäksi 20 000 € SVOP-rahastoon (8 luvun 2 §), oma pääoma on −27 500 + 20 000 = −7 500 € ja pääomalaina mukaan luettuna +7 500 €. Se ylittää puolet osakepääomasta (1 250 €), joten yhtiö voi ilmoittaa merkinnän poistettavaksi liittämällä ilmoitukseen taseen, josta tilanne näkyy (20 luvun 23 §:n 1 momentti).
Vapaa oma pääoma on SVOP-sijoituksen jälkeenkin 20 000 − 30 000 = −10 000 €, joten osinkoa ei voi jakaa, ennen kuin voitot ovat kattaneet tappiot (13 luvun 5 §); pääomalainan palautusta rajoittaa 12 luvun 1 § samaan tapaan.
Mitä merkintä tarkoittaa asiakkaille ja rahoittajille?
Merkintä osakepääoman menettämisestä on julkinen: se näkyy kaupparekisterissä kaikille, jotka tarkistavat yhtiön tiedot, kuten tavarantoimittajalle, pankille tai asiakkaalle. Merkintä ei estä toimintaa, mutta luotonantaja tai toimittaja voi sen nähtyään vaatia ennakkomaksua tai vakuutta, joten tilanne kannattaa korjata ja merkintä poistattaa heti, kun laskelma sen sallii.
Mikä on hallituksen vastuu?
Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, sekä vahinko, jonka hän on muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle (22 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti). Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla lakia muuten kuin pelkästään 1 luvun periaatteita, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti (3 momentti). Ilmoittamatta jätetty osakepääoman menettäminen on tällainen lain rikkominen: jos velkoja kärsii vahinkoa, koska jatkoi kaupantekoa tietämättä yhtiön tilasta, hallituksen jäsen voi joutua korvaamaan sen itse; ks. Hallituksen vastuu kirjanpidosta.
Yleiset virheet
- Ilmoitus tehdään vasta tilinpäätöksessä. Velvollisuus syntyy, kun hallitus havaitsee negatiivisen oman pääoman, esimerkiksi kuukausikirjanpidosta (20 luvun 23 §).
- Omistajan laina kirjataan tavalliseksi lainaksi. Vain kirjallinen pääomalaina, jonka ehdot täyttävät 12 luvun 1 §:n, luetaan omaksi pääomaksi laskelmassa.
- Pääomalaina maksetaan takaisin, kun kassassa on rahaa. Palautus on sallittu vain, jos vapaa oma pääoma ja pääomalainat yhdessä ylittävät taseen tappion (12 luvun 1 §); muuten kyse on laittomasta varojenjaosta.
- Osakepääoman alentamisen luullaan korjaavan tilanteen. Alentaminen ei tuo rahaa eikä muuta oman pääoman kokonaismäärää (14 luvun 1 §), ja sen jälkeen osingon jako vaatii kolme vuotta velkojiensuojamenettelyn (14 luvun 2 §).
Milloin kysyä kirjanpitäjältä?
Kysy heti, kun tilikauden tulos näyttää painavan oman pääoman miinukselle: silloin ehditään vielä valita, tuleeko raha yhtiöön pääomalainana vai SVOP-sijoituksena, ja sopimuksen muoto ratkaisee, miten se luetaan omaksi pääomaksi. Kysy myös, voiko omistajan aiemman lainan muuttaa pääomalainaksi, ja kysy ennen kuin palautat pääomalainaa tai jaat osinkoa korjauksen jälkeen. Lue myös Osakeyhtiön tilinpäätös ja Paljonko osinkoa pieni osakeyhtiö saa jakaa?.