Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Kirjanpitorikos: milloin kirjanpidon laiminlyönti on rikos?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Tavallinen huolimattomuus, kuten yksittäinen myöhässä tehty kirjaus, ei ole rikos. Kirjanpitorikkomus on kyseessä, kun tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta kirjaukset jätetään tekemättä ajoissa, käteispalkan kuitti liittämättä, aineisto säilyttämättä tai osakeyhtiön tilinpäätös rekisteröimättä: siitä seuraa sakkoa, vähäisestä rikkomuksesta ei rangaista (kirjanpitolain 8 luvun 4 §). Kirjanpitorikos on kyseessä, kun kirjaaminen tai tilinpäätös laiminlyödään, kirjanpitoon merkitään vääriä tietoja tai aineisto hävitetään niin, että oikean ja riittävän kuvan saaminen yrityksen taloudesta vaikeutuu: sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta, törkeästä vankeutta 4 kuukaudesta 4 vuoteen (rikoslain 30 luvun 9, 9 a ja 10 §). Vastuussa on yrittäjä, hallituksen jäsen ja myös tilitoimisto.

Raja kulkee kahdessa kohdassa: oliko laiminlyönti tahallinen tai törkeän huolimaton, ja vaikeuttiko se oikean kuvan saamista yrityksen taloudesta. Pykälät kertovat, missä viivyttely ja hävinneet kuitit muuttuvat rangaistaviksi.

Mikä on pelkkä virhe, josta ei rangaista?

Kumpikin laki vaatii tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta: yksittäinen myöhässä tehty kirjaus tai väärälle tilille kirjattu kuitti on tavallista huolimattomuutta, joka korjataan oikaisukirjauksella. Rikoslain pykälät vaativat lisäksi, että teko vaikeuttaa "oikean ja riittävän kuvan" saamista yrityksen tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, ja kirjanpitorikkomuksesta ei tuomita rangaistusta, "jos rikkomus on vähäinen" (kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n 2 momentti); vähäisyyttä ei ole määritelty euroina tai päivinä, vaan se on tuomioistuimen kokonaisarvio. Seurauksia laiminlyönnillä silti on: Patentti- ja rekisterihallitus perii osakeyhtiöltä myöhästymismaksun, jos tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (kaupparekisterilain 25 §), ja voi velvoittaa hallituksen uhkasakolla ilmoittamaan sen (kirjanpitolain 8 luvun 1 §:n 2 momentti); verolaeissa on omat seuraamuksensa, kuten veronkorotus. Lue myös tilinpäätös myöhässä ja veronkorotus ja verotuksen oikaisu.

Milloin kyseessä on kirjanpitorikkomus?

Kirjanpitorikkomuksesta tuomitaan sakkoon se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö jonkin neljästä velvollisuudesta (kirjanpitolain 8 luvun 4 §):

KohtaLaiminlyönti arkikielelläMitä laki vaatii
1Kirjaukset ovat myöhässäKäteismaksut kirjataan viipymättä; muut kirjaukset niin ajoissa, että alv- ja muut ilmoitukset voidaan laatia ajantasaisesta kirjanpidosta ja yhtiön kirjanpidosta vastuussa oleva voi valvoa sitä (2 luvun 4 §:n 3 momentti)
2Käteisellä maksetusta palkasta ei ole työntekijän kuittiaTyöntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys päivätään ja liitetään palkkatositteeseen (2 luvun 5 a §)
3Kirjanpitoaineistoa ei ole säilytettyTilinpäätös, kirjanpidot, tililuettelo ja luettelo aineistoista vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä; tositteet vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi (2 luvun 10 §)
4Osakeyhtiön tilinpäätöstä ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksiOsakeyhtiö ilmoittaa tilinpäätöksen Patentti- ja rekisterihallitukselle aina; yleinen määräaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä, osakeyhtiön määräajasta säädetään erikseen (3 luvun 9 §; ks. osakeyhtiön tilinpäätös)

Rikkomuspykälä on toissijainen: sitä sovelletaan vain, jos teko ei ole rikoslain mukainen kirjanpitorikos eikä siitä muualla säädetä ankarampaa rangaistusta; sama laiminlyönti, esimerkiksi aineiston hävittäminen, voi olla joko rikkomus tai rikos sen mukaan, kuinka vakava se on. Huomaa, mitä luettelossa ei ole: tilinpäätöksen laatimisaika, neljä kuukautta tilikauden päättymisestä (3 luvun 6 §), ei ole rikkomuksen kohta, vaan laatimisen laiminlyönti arvioidaan rikoslain mukaan. Kirjausajat ovat sivulla tilikausi ja kirjausajat ja säilytysajat sivulla tositteiden säilytys.

Milloin kyseessä on kirjanpitorikos?

Rikoslain 30 luvun 9 §:n mukaan kirjanpitorikokseen syyllistyy se, joka laiminlyö liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen vastoin kirjanpitolainsäädännön velvollisuuksia, merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa, ja siten "vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta". Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Kolme asiaa ratkaisevat: teko, seuraus eli oikean kuvan vaikeutuminen ja tahallisuus, sillä 9 § ei koske huolimattomuutta, josta säädetään erikseen 10 §:ssä. "Oikea ja riittävä kuva" on sama vaatimus, jonka kirjanpitolaki asettaa tilinpäätökselle.

Törkeä kirjanpitorikos (9 a §): kirjaaminen tai tilinpäätös laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osin, väärien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin, taikka kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osin, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta; sakko ei ole vaihtoehto. Pienelle yritykselle merkittävin kohta on tekaistu kuitti tai lasku.

Tuottamuksellinen kirjanpitorikos (10 §): törkeästä huolimattomuudesta laiminlyödään kokonaan tai osaksi kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen, tai aineisto hävitetään, hukataan tai vahingoitetaan, ja se olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Kaksi eroa 9 §:ään: seurauksen on oltava olennainen, ja huolimattomuudesta tehty väärä kirjaus ei ole tuottamuksellinen kirjanpitorikos, koska väärien tietojen merkitseminen on rangaistavaa vain tahallisena 9 §:n mukaan.

Kuka vastaa: omistaja, hallituksen jäsen vai kirjanpitäjä?

Rikoslain 30 luvun 9 ja 10 § nimeävät tekijöiksi kirjanpitovelvollisen, tämän edustajan, oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävän ja sen, "jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu". Pienessä yrityksessä tämä on toiminimiyrittäjä itse, koska liikkeen- ja ammatinharjoittaja on henkilökohtaisesti kirjanpitovelvollinen; osakeyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja, jotka edustavat yhtiötä ja allekirjoittavat tilinpäätöksen (kirjanpitolain 3 luvun 7 §); se, joka tosiasiassa johtaa yhtiötä ilman muodollista asemaa; ja tilitoimisto tai muu ulkopuolinen kirjanpitäjä. Ulkoistaminen ei poista yrittäjää tekijäpiiristä eikä toimeksianto kirjanpitäjää siitä; kuka vastaa, ratkaistaan teon ja tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella.

Kolme esimerkkiä

Esimerkit ja niiden yritykset ovat keksittyjä; sen, täyttyykö pykälä, ratkaisee tuomioistuin.

Kadonnut kuittilaatikko. Rakennus-Rantala Oy muuttaa, ja laatikko, jossa oli vuoden 2025 ostokuitit, katoaa; kirjanpito on tallessa tilitoimiston järjestelmässä. Säilytysvelvollisuus on laiminlyöty, ja jos laiminlyönti on tahallinen tai törkeän huolimaton eikä vähäinen, kyse on kirjanpitorikkomuksesta (kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n 3 kohta). Jos hukkaaminen johtuu törkeästä huolimattomuudesta ja vaikeuttaa olennaisesti oikean kuvan saamista tuloksesta, teko on tuottamuksellinen kirjanpitorikos (rikoslain 30 luvun 10 §); tahallinen hävittäminen on kirjanpitorikos (9 §). Verotuksessa tositteet on esitettävä pyydettäessä (verotusmenettelylain 11 §) ja alv-vähennys edellyttää laskua (arvonlisäverolain 102 a §), joten kopiot kannattaa pyytää toimittajilta heti.

Tilinpäätös valmistuu kahdeksan kuukautta myöhässä. Kahvila Koivu Oy:n tilikausi päättyi 31.12.2025; tilinpäätös piti laatia 30.4.2026 mennessä (kirjanpitolain 3 luvun 6 §), mutta se valmistuu vasta 31.8.2026. Laatimisajan ylittäminen ei ole rikkomuksen kohta, vaan se arvioidaan rikoslain 30 luvun 9 ja 10 §:n mukaan, ja myöhässä mutta oikein laadittu tilinpäätös ei välttämättä vaikeuta oikean kuvan saamista. Rekisteröinti sen sijaan on rikkomuksen kohta: osakeyhtiön tilinpäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi aina, ja sen tahallinen tai törkeän huolimaton laiminlyönti on kirjanpitorikkomus (8 luvun 4 §:n 4 kohta); lisäksi tulevat myöhästymismaksu ja uhkasakko.

Laskut kirjattu väärälle vuodelle. Sisustus-Salmi Oy luovutti joulukuussa 2025 töitä 40 000 eurolla, mutta laskut kirjattiin vasta tammikuun 2026 myynniksi, jolloin vuoden 2025 tulos näyttää 40 000 euroa liian pientä. Jos siirto on tahallinen, kyse on vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista (rikoslain 30 luvun 9 §:n 2 kohta), ja jos väärä jaksotus viedään veroilmoitukseen veron välttämiseksi, lisäksi veropetoksesta. Huolimattomuudesta syntynyttä jaksotusvirhettä 10 §:n ja kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n sanamuodot eivät kata; se korjataan oikaisukirjauksella.

Milloin syyteoikeus vanhentuu?

RikosSäännösRangaistusSyyteoikeus vanhentuu
Kirjanpitorikkomuskirjanpitolaki 8 luku 4 §sakkoa2 vuodessa
Kirjanpitorikosrikoslaki 30 luku 9 §sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta5 vuodessa
Törkeä kirjanpitorikosrikoslaki 30 luku 9 a §vankeutta vähintään 4 kuukautta ja enintään 4 vuotta10 vuodessa
Tuottamuksellinen kirjanpitorikosrikoslaki 30 luku 10 §sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta5 vuodessa
Lievä veropetosrikoslaki 29 luku 3 §sakkoa2 vuodessa
Veropetosrikoslaki 29 luku 1 §sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta5 vuodessa
Törkeä veropetosrikoslaki 29 luku 2 §vankeutta vähintään 4 kuukautta ja enintään 4 vuotta10 vuodessa

Vanhentumisajat seuraavat rikoslain 8 luvun 1 §:stä enimmäisrangaistuksen mukaan. Aika lasketaan tekopäivästä; laiminlyönnissä se alkaa, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä, ja jos tekoon sisältyy lainvastaisen tilan ylläpitäminen, vasta tilan päättymisestä (8 luvun 2 §). Laatimatta jätetyn tilinpäätöksen osalta aika alkaa siis aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Entä veropetos?

Kirjanpitorikos ja veropetos kulkevat usein yhdessä, koska veroilmoitus laaditaan kirjanpidosta. Veropetokseen syyllistyy se, joka antaa Verohallinnolle väärän tiedon, salaa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan, laiminlyö veron välttämiseksi ilmoitusvelvollisuuden tai muuten petollisesti aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen; rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta (rikoslain 29 luvun 1 §), törkeästä veropetoksesta vankeutta 4 kuukaudesta 4 vuoteen (2 §) ja lievästä sakkoa (3 §). Kirjanpitorikos rankaisee väärästä kirjanpidosta, veropetos siitä, että väärä tieto annetaan Verohallinnolle veron välttämiseksi.

Yleiset virheet

  • "Tilitoimisto hoitaa, joten vastuu on siellä." Rikoslaki nimeää tekijöiksi sekä kirjanpitovelvollisen ja tämän edustajan että sen, jolle kirjanpito on toimeksiannolla uskottu (30 luvun 9 ja 10 §).
  • Tositteita heitetään pois tilinpäätöksen jälkeen. Säilytysvelvollisuuden laiminlyönti on kirjanpitorikkomus (kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n 3 kohta), ja aineiston hukkaaminen voi olla tuottamuksellinen kirjanpitorikos.
  • Kirjaukset tehdään vasta tilinpäätöstä varten. Käteismaksut kirjataan viipymättä ja muut niin, että alv-ilmoitukset voidaan laatia ajantasaisesta kirjanpidosta (2 luvun 4 §); laiminlyönti on rikkomuksen 1 kohta.
  • Tekaistu tosite. Sisällöltään väärät tositteet ovat törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkki (rikoslain 30 luvun 9 a §); kadonneen kuitin tilalle laadittu ja varmennettu muistiotosite on eri asia (kirjanpitolain 2 luvun 5 §).

Milloin kysyä kirjanpitäjältä tai juristilta?

Kysy kirjanpitäjältä heti, kun aineistoa puuttuu, kirjaukset ovat kuukausia jäljessä tai tilinpäätös ei valmistu neljässä kuukaudessa: tositteiden jäljennökset ja muistiotositteet on hankittava ennen kuin viranomainen pyytää aineistoa. Kysy juristilta, jos saat esitutkintaviranomaiselta kutsun kuultavaksi tai Verohallinto tekee rikosilmoituksen.

Lähteet

  1. Rikoslaki 39/1889: 8 luku 1 ja 2 §, 29 luku 1, 2 ja 3 §, 30 luku 9, 9 a ja 10 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Kirjanpitolaki 1336/1997: 2 luku 4, 5, 5 a ja 10 §, 3 luku 6, 7 ja 9 §, 8 luku 1 ja 4 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  3. Kaupparekisterilaki 564/2023: 25 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  4. Laki verotusmenettelystä 1558/1995: 11 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  5. Arvonlisäverolaki 1501/1993: 102 a § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)

Ylös