Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Kirjanpitovelvollisuus: kuka on kirjanpitovelvollinen, ja millainen kirjanpito riittää?

Päivitetty 24.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Jokainen toiminimiyrittäjä (liikkeen- tai ammatinharjoittaja) ja jokainen osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen. Osakeyhtiö pitää aina kahdenkertaista kirjanpitoa. Toiminimelle riittää yhdenkertainen kirjanpito niin kauan kuin sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi kolmesta rajasta: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 € ja keskimäärin 3 henkilöä palveluksessa (kirjanpitolain 1 luvun 1 a §).

Kirjanpitovelvollisuus ei riipu siitä, kuinka paljon myyt. Pienikin toiminimi pitää kirjanpitoa, koska sen perusteella lasketaan sekä tulovero että arvonlisävero. Verohallinto kertoo ohjeissaan, että verotus perustuu kirjanpitoon ja että kirjanpito erottaa yrityksen rahat yrittäjän omista rahoista.

Kuka on kirjanpitovelvollinen?

ToimijaKirjanpitovelvollinen?Millainen kirjanpito
OsakeyhtiöKyllä (1 luku 1 §), myös ennen kaupparekisteriin merkitsemistäAina kahdenkertainen (1 luku 2 §)
Toiminimi eli liikkeen- tai ammatinharjoittajaKyllä (1 luku 1 a §)Yhdenkertainen riittää rajojen alla, muuten kahdenkertainen
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiöKyllä (1 luku 1 §)Kahdenkertainen
Kevytyrittäjä ilman Y-tunnustaEi kirjanpitoa laskutuspalvelun kautta saaduista tuloista, mutta kuitit ja muistiinpanot säilytetäänKs. alla

Maatilatalous ja kalastus on rajattu kirjanpitolain luonnollista henkilöä koskevan pykälän ulkopuolelle. Jos toimintasi vaatii toimiluvan tai on viranomaisen valvomaa, sinua voivat koskea myös alan omat kirjanpitosäännöt (1 luku 1 a §:n 4 momentti).

Toiminimi: yhdenkertainen vai kahdenkertainen?

Kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n mukaan toiminimen ei tarvitse pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella täyttyy enintään yksi näistä:

  1. taseen loppusumma on yli 100 000 euroa;
  2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 200 000 euroa;
  3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Kun kaksi rajaa ylittyy, yhdenkertainen kirjanpito ei enää riitä. Kahdenkertainen kirjanpito tarvitaan myös, jos toiminimen tilikausi on jokin muu kuin kalenterivuosi (1 luku 4 §:n 3 momentti; Verohallinnon ohje).

Yhdenkertaisessa kirjanpidossakin liiketapahtumat on merkittävä niin, että ostovelkojen ja myyntisaamisten määrä voidaan selvittää koska tahansa ja kirjanpidosta saadaan verotukseen tarvittavat tiedot (1 luku 1 a §:n 2 momentti). Verohallinnon mukaan yhdenkertainen kirjanpito on maksuperusteinen, sen tilikausi on aina kalenterivuosi, ja liikkeenharjoittajan on oikaistava se verotusta varten suoriteperusteiseksi. Ammatinharjoittajan maksuperusteisesta verotuksesta säädetään elinkeinoverolain 27 a §:ssä, mutta käyttöomaisuuden hankinnat jaksotetaan silloinkin elinkeinoverolain mukaan.

Tilinpäätös. Kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n 3 momentin mukaan toiminimi on velvollinen laatimaan tilinpäätöksen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyrityksen rajoista (4 b §): tase 450 000 €, liikevaihto 900 000 € ja keskimäärin 10 henkilöä. Muuten toiminimi antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ilman virallista tilinpäätöstä. Huomaa, että tämä sääntö on muotoiltu toisin päin kuin kahdenkertaisen kirjanpidon raja yllä: tilinpäätös tulee pakolliseksi vasta, kun kaksi rajaa on ylittynyt kummallakin tilikaudella.

Esimerkki: milloin toiminimi siirtyy kahdenkertaiseen?

Esimerkki: Toiminimi Sähkö-Virtanen on keksitty.

Sähkö-Virtasen tilikausi on kalenterivuosi.

TilikausiTaseLiikevaihtoHenkilöitä keskimäärinYlittyneet rajat
202450 000 €180 000 €20
202560 000 €240 000 €21 (liikevaihto)
202670 000 €260 000 €42 (liikevaihto ja henkilöt)

Vuoden 2025 jälkeen ehto täyttyy: sekä päättyneellä tilikaudella 2025 että sitä edeltäneellä tilikaudella 2024 ylittyi enintään yksi raja, joten yhdenkertainen kirjanpito riittää. Kun vuosi 2026 päättyy, päättyneellä tilikaudella ylittyi kaksi rajaa. Ehto ei enää täyty, ja yhdenkertainen kirjanpito ei riitä. Sovi siirtymän ajankohdasta kirjanpitäjäsi kanssa hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.

Osakeyhtiö

  • Kahdenkertainen kirjanpito on pakollinen kaikille muille kuin rajojen alla toimiville toiminimille (1 luku 2 §).
  • Kirjanpitovelvollisuus koskee myös aikaa ennen kaupparekisteriin merkitsemistä (1 luku 1 §:n 2 momentti).
  • Tilikaudelta laaditaan tilinpäätös: tase, tuloslaskelma ja liitetiedot (3 luku 1 §). Se on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (3 luku 6 §).
  • Osakeyhtiön tilinpäätös ilmoitetaan aina rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle (3 luku 9 §).

Mitä kirjanpitoon merkitään?

Kirjanpitolain 2 luvun 1 §:n mukaan kirjanpitoon merkitään menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Verohallinnon ohjeen mukaan molemmissa kirjanpitotavoissa kirjataan saadut tulot, maksetut menot, korot ja verot sekä tavaroiden ja palvelujen oma käyttö.

Kirjaamisen perusteena on lähtökohtaisesti suoriteperuste: meno kirjataan, kun tavara tai palvelu vastaanotetaan, ja tulo, kun oma työ tai tavara luovutetaan. Kirjanpitolaki sallii myös lasku- ja maksuperusteen, mutta maksuperusteessakin ostovelat ja myyntisaamiset on voitava selvittää jatkuvasti (2 luku 3 §).

Kevytyrittäjä

Kevytyrittäjä laskuttaa asiakasta laskutuspalvelun kautta ilman omaa Y-tunnusta. Verohallinnon mukaan kirjanpitovelvollisuus tulee eteen silloin, kun kevytyrittäjä rekisteröityy yrittäjäksi, esimerkiksi kun työkorvaukset ylittävät 20 000 euroa kalenterivuodessa ja hän ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi. Silloin hän pitää toiminnastaan kirjanpitoa ja antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen.

Ennen sitä kevytyrittäjä vähentää kulunsa omassa verotuksessaan. Verohallinto neuvoo pitämään ajopäiväkirjaa ja muistiinpanoja sekä säilyttämään kuitit itsellään, jotta ne voi tarvittaessa näyttää. Lisää sivulla Mitä kevytyrittäjän pitää hoitaa itse?.

Yleiset virheet

  • "Yritys on niin pieni, ettei kirjanpitoa tarvita." Kirjanpitovelvollisuudelle ei ole euromääräistä alarajaa. Raja koskee vain sitä, riittääkö yhdenkertainen kirjanpito.
  • Yksi raja ylittyy ja siirrytään turhaan. Yhdenkertaisen kirjanpidon raja on kaksi kolmesta, ja ehtoa tarkastellaan kahdelta tilikaudelta.
  • Saatavia ei seurata. Yhdenkertaisessakin kirjanpidossa on voitava selvittää, kuka on sinulle velkaa ja kenelle sinä olet velkaa.
  • Oma tilikausi ilman kahdenkertaista kirjanpitoa. Jos haluat toiminimelle muun tilikauden kuin kalenterivuoden, tarvitset kahdenkertaisen kirjanpidon.

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun lähestyt kahden rajan ylittymistä, kun palkkaat ensimmäiset työntekijät tai kun mietit siirtymistä toiminimestä osakeyhtiöön. Verohallinto suosittelee uudelle yrittäjälle tilitoimistoa tai osaavaa kirjanpitäjää. Lue myös miten kahdenkertainen kirjanpito toimii ja mikä on tilikausi.

Lähteet

  1. Kirjanpitolaki 1336/1997: 1 luku 1, 1 a, 2, 4 ja 4 b §, 2 luku 1 ja 3 §, 3 luku 1, 6 ja 9 § (ajantasainen, luettu 24.10.2026)
  2. Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968: 27 a § (ajantasainen, luettu 24.10.2026)
  3. Verohallinto: Kirjanpito, tilikausi, verokausi (päivitetty 16.5.2025, luettu 24.10.2026)
  4. Verohallinto: Milloin kevytyrittäjä on arvonlisäverovelvollinen (päivitetty 2.1.2025, luettu 24.10.2026)
  5. Verohallinto: Kevytyrittäjän matkakulut ja muut vähennykset (päivitetty 21.1.2026, luettu 24.10.2026)

Ylös