Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Kirjausketju: mikä se on, ja saako kirjanpitoa muuttaa jälkikäteen?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Kirjausketju tarkoittaa, että jokaisesta tilinpäätöksen ja alv-ilmoituksen luvusta pääsee pääkirjan tilin ja yksittäisen kirjauksen kautta tositteeseen, ja tositteesta samaa reittiä takaisin (kirjanpitolain 2 luvun 6 §). Kirjausta saa korjata suoraan niin kauan kuin kuukauden alv-ilmoitusta ei ole annettu eikä tilinpäätöstä allekirjoitettu; sen jälkeen vanhaa kirjausta ei saa muuttaa eikä poistaa, vaan virhe korjataan uudella, varmennetulla oikaisukirjauksella (2 luvun 7 §). Aineiston saa pitää pilvipalvelussa ulkomaillakin, kunhan sitä voi tarkastella Suomesta ilman aiheetonta viivettä (2 luvun 9 §). Kirjanpito ja tilinpäätös säilytetään vähintään 10 vuotta, tositteet vähintään 6 vuotta (2 luvun 10 §).

Kirjausketju on se, mitä tilintarkastaja tai verotarkastaja käyttää kysyessään, mistä tuloslaskelman luku tulee tai miten tietty lasku on käsitelty. Pienessä yrityksessä se syntyy lähes itsestään, kun jokaisella kirjauksella on numeroitu tosite. Samaan kokonaisuuteen kuuluu kysymys, jonka moni kysyy kuukausittain: saanko korjata virheen?

Mitä kirjausketju tarkoittaa käytännössä?

Kirjanpito on järjestettävä niin, että liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys mahdollisten osakirjanpitojen kautta pääkirjanpitoon ja siitä tilinpäätökseen "on vaikeuksitta todettavissa kumpaankin suuntaan", ja sama koskee kirjanpidosta viranomaiselle määräajoin tehtäviä ilmoituksia (kirjanpitolain 2 luvun 6 §). Ketju on siis liiketapahtuma, tosite (lasku, kuitti tai tiliote, jolla on päiväys ja tositenumero), kirjaus tileille tositteen numerolla, pääkirjan tilin saldo, ja lopulta tuloslaskelman tai taseen erä sekä alv-ilmoituksen, tulorekisteri-ilmoituksen ja tuloveroilmoituksen luku, johon saldo sisältyy.

Kirjanpitolautakunnan menetelmäohjeen (20.4.2021, luku 3.4) mukaan yhteys tositteesta kirjaukseen toteutuu tositenumerolla, linkillä tai ohjelman tallentamalla yhteydellä ja yhteys pääkirjasta tilinpäätökseen tilikohtaisella tuloslaskelmalla ja taseella. Ilmoituksesta on voitava todentaa, mistä kirjauksista sen luvut on koostettu, ja kirjauksesta, millä ilmoituksella se on ilmoitettu, joten erittelyraportti ja itse ilmoitukset säilytetään (luvut 3.4.2 ja 3.4.3); käteiskassa, pankkitili ja osakirjanpidot täsmäytetään kirjanpitoon kuukausittain (luku 3.8).

Esimerkki: yksi osto tositteesta alv-ilmoitukseen ja tilinpäätökseen

Esimerkki: Putki-Mäkinen Oy on keksitty. Tilikausi on kalenterivuosi 2026, ja alv ilmoitetaan kuukausittain.

VaiheDokumentti tai kirjaus
Liiketapahtuma 3.11.2026tukku toimittaa putkitarvikkeet; asentaja kuittaa lähetteen
Tositetukun lasku 48213, päivätty 4.11.2026: veroton 1 000,00 €, alv 25,5 % (arvonlisäverolain 84 §) 255,00 €, yhteensä 1 255,00 €; tositenumero OL-2026-0187
Kirjausdebet Ostot 1 000,00 €, debet vähennettävä arvonlisävero 255,00 €, kredit Ostovelat 1 255,00 €
Maksu 17.11.2026marraskuun tiliote, tositenumero TI-2026-11: debet Ostovelat, kredit Pankkitili 1 255,00 €
PääkirjaOstot-tilin saldo kasvaa 1 000,00 € ja vähennettävän arvonlisäveron tilin 255,00 €
Alv-ilmoitus255,00 € sisältyy marraskuun 2026 ilmoituksen vähennettävään veroon
TilinpäätösOstot-tilin saldo sisältyy tilikauden 2026 tuloslaskelman ostoihin

Kysymykseen "mistä tuloslaskelman ostot koostuvat" vastataan tilikohtaisella tuloslaskelmalla, pääkirjan Ostot-tilillä ja viennillä OL-2026-0187, jonka takaa löytyy lasku 48213 ja lähete; kysymykseen "miten lasku 48213 on käsitelty" tositenumerolla, sen vienneillä, tiliotteen maksulla, marraskuun alv-ilmoituksella ja tilinpäätöksellä.

Saako kirjausta korjata, ja milloin tarvitaan oikaisukirjaus?

Tositteen, kirjanpidon tai muun aineiston sisältöä "ei saa muuttaa tai poistaa tilinpäätöksen laatimisen jälkeen". Sama kielto alkaa, kun kirjanpidosta on tehty viranomaiselle ilmoitus, esimerkiksi alv-ilmoitus, tai kun yritys on antanut ulkopuoliselle aineistosta laaditun välitilinpäätöksen tai vastaavan asiakirjan (kirjanpitolain 2 luvun 7 §:n 2 momentti). Tilinpäätös on laadittu, kun se on allekirjoitettu (3 luvun 7 §; menetelmäohje 4.4.2).

TilanneSaako vanhaa kirjausta muuttaa?Miten virhe korjataan
Kuukausi on auki: alv-ilmoitusta ei ole annettu eikä tilinpäätöstä allekirjoitettukylläkirjaus korjataan suoraan; erillistä korjaustositetta ei tarvita (menetelmäohje 3.1.3)
Kuukauden alv- tai muu ilmoitus viranomaiselle on annettueiuusi oikaisukirjaus ja varmennettu tosite; myös ilmoitus korjataan
Tilinpäätös on allekirjoitettu, tai välitilinpäätös on annettu esimerkiksi pankilleeiuusi oikaisukirjaus ja varmennettu tosite

Oikaisukirjauksen tosite on "asianmukaisesti varmennettava" (2 luvun 5 §:n 5 momentti): siitä on käytävä ilmi, mitä aikaisempaa kirjausta korjataan ja mistä syystä (menetelmäohje 2.4). Lain perustelujen mukaan varmennuksen tekee joku muu kuin kirjauksen tekijä, joten kun tilitoimisto hoitaa kirjanpidon, olennaisen korjauksen tositteeseen on syytä liittää yrittäjän hyväksyntä. Jos virhe koskee jo annettua alv-ilmoitusta, myös ilmoitus on korjattava antamalla kyseiseltä verokaudelta oikaisuilmoitus (oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 25 §).

Muotoa saa muuttaa, sisältöä ei. Aineiston muotoa saa muuttaa, jos se on tarpeen käsittelyn, siirron tai säilytyksen vuoksi, kunhan sisältö ja kirjausketju säilyvät (2 luvun 7 §:n 3 momentti): paperikuitin saa skannata ja verkkolaskun muuntaa toiseen muotoon (menetelmäohje 2.3.2 ja 4.4.3), ja omat merkinnät ulkopuolisen tositteeseen pidetään erotettavissa alkuperäisestä (luku 2.5). Milloin kirjaukset on viimeistään tehtävä, kerrotaan sivulla tilikausi ja kirjausajat.

Mitä pääkirjanpito, osakirjanpito ja tililuettelo tarkoittavat?

Liiketapahtumat merkitään asian mukaan kirjanpitotileille, ja jokainen tili pidetään sisällöltään samana tilikaudesta toiseen (kirjanpitolain 2 luvun 2 §:n 1 momentti). Jokaiselta tilikaudelta on oltava tililuettelo, joka selittää tilien sisällön, ja tilin sisällön muutos merkitään siihen päivämäärineen (2 momentti; menetelmäohje 3.7). Pääkirjanpito on se kirjanpito, jonka kirjauksista tilinpäätös johdetaan; osakirjanpito on järjestelmä, josta tiedot viedään pääkirjanpitoon yhdistelmäkirjauksina, pienessä yrityksessä tyypillisesti laskutusohjelman myyntireskontra ja palkanlaskenta (3 momentti; menetelmäohje 1.4.1).

Mikä on luettelo kirjanpidoista ja aineistoista, ja mitä siihen kirjoitetaan?

Kirjanpitovelvollisella on oltava luettelo tilinpäätöksen perustana olevista kirjanpidoista sekä tositteiden ja muiden aineistojen lajeista, ja siitä on käytävä ilmi niiden keskinäiset yhteydet ja säilytystavat (kirjanpitolain 2 luvun 7 a §). Osakeyhtiössä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja vastaavat luettelosta samoin kuin tilinpäätöksestä (3 luvun 7 a §), ja luettelo säilytetään 10 vuotta (2 luvun 10 §). Sen tarkoitus on, että ulkopuolinen saa kirjanpidon luettavaksi, vaikka yrityksen omat ihmiset eivät olisi käytettävissä, esimerkiksi konkurssissa (menetelmäohje 4.5). Pienelle yritykselle riittää yhden sivun asiakirja, josta näkyy:

  • mistä osista kirjanpito koostuu: tilinpäätös, pääkirjanpito, osakirjanpidot ja tositelajit, esimerkiksi ostolaskut (OL), myyntilaskut (ML), tiliotteet (TI), palkkatositteet (PA) ja muistiotositteet (MU);
  • miten osat liittyvät toisiinsa: viedäänkö laskutus- ja palkkaohjelman tiedot pääkirjanpitoon kirjauksittain vai yhdistelmäkirjauksena, ja miten tosite ja kirjaus yhdistetään, esimerkiksi tositenumerolla;
  • missä ja miten aineistoa säilytetään ja miten se saadaan luettavaksi: kirjanpito-ohjelman ja palveluntarjoajan nimi ja yhteystiedot, tositteiden muoto (esimerkiksi pdf ohjelman arkistossa ja kopiona omalla levyllä), paperimapit;
  • luettelo tilinpäätöksen liitteenä, tai ainakin maininta tilinpäätöksessä siitä, missä sitä säilytetään (luku 4.5.4).

Missä kirjanpitoaineistoa saa säilyttää?

Aineisto on säilytettävä huolellisesti niin, että viranomainen ja tilintarkastaja voivat tarkastella sitä "Suomesta käsin" ilman aiheetonta viivettä (kirjanpitolain 2 luvun 9 §) selväkielisessä, tarvittaessa tulostettavassa muodossa (7 §:n 1 momentti). Laki ei rajoita aineiston sijaintia: pilvipalvelun palvelin saa olla ulkomailla, kunhan aineisto on luettavissa Suomesta tietoverkon kautta, kopioitavissa Suomeen tai luovutettavissa tarkastukseen kelpaavana tiedostona; sitä, että aineisto on ulkomailla tai sen tuominen Suomeen maksaa, ei hyväksytä perusteluksi (luku 4.4.4).

Arvonlisäverotuksen tiukempi sääntö. Alv-velvollisen laskut ja muut tositteet, joihin suoritettavan ja vähennettävän veron kirjaukset perustuvat, on säilytettävä niin, että veroviranomainen voi tarkastella niitä Suomessa ilman aiheetonta viivettä, ja ulkomailla sähköisesti säilytettäviin laskuihin on lisäksi saatava "täydellinen tosiaikainen tietokoneyhteys" (arvonlisäverolain 209 o ja 209 p §): pelkkä kopiointi Suomeen pyynnöstä ei riitä.

Kirjanpitolautakunnan käytännön neuvot

  • Lukitse kuukausi tai tilikausi, kun ilmoitus on annettu tai tilinpäätös allekirjoitettu, tai rajaa käyttöoikeuksia niin, ettei vanhoja kirjauksia voi muuttaa (menetelmäohje 4.4.2).
  • Sovi pilvipalvelun tarjoajan kanssa aineiston säilymisestä, tai kopioi aineisto itsellesi tilikausittain esimerkiksi pdf-muodossa; omalla koneella säilytettävästä aineistosta otetaan varmuuskopio (luku 4.6).
  • Tallenna aineisto omalle tietovälineelle luettavassa muodossa, jos käyttöoikeus ohjelmaan uhkaa loppua, ja varmista ohjelmaa vaihdettaessa, että sisältö siirtyy muuttumattomana (luku 4.4.3). Vastuu säilyttämisestä on aina kirjanpitovelvollisella, ei tilitoimistolla eikä ohjelmistotalolla.

Kuinka kauan aineisto säilytetään?

Tilinpäätös, kirjanpidot, tililuettelo ja luettelo kirjanpidoista säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä ja tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja muu aineisto vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi (kirjanpitolain 2 luvun 10 §): vuoden 2026 tositteet 31.12.2032 asti ja kirjanpito 31.12.2036 asti. Kun toiminta loppuu, rekisteriviranomaiselle eli Patentti- ja rekisterihallitukselle on ilmoitettava, kenelle säilyttäminen on uskottu (10 §:n 3 momentti; kaupparekisterilain 1 §). Säilytysajat aineistolajeittain ja tarkistuslista ovat sivulla tositteiden säilytys.

Yleiset virheet

  • Vanhaa kirjausta muutetaan alv-ilmoituksen jälkeen. Ilmoituksen tai tilinpäätöksen allekirjoituksen jälkeen kirjausta ei saa muuttaa eikä poistaa (2 luvun 7 §); virhe korjataan oikaisukirjauksella ja oikaisuilmoituksella.
  • Oikaisukirjaus ilman selitystä. Korjaustositteesta on käytävä ilmi, mitä kirjausta korjataan ja miksi, ja tosite on varmennettava (2 luvun 5 §:n 5 momentti).
  • Luettelo kirjanpidoista puuttuu. Lyhytkin asiakirja, josta näkyy, missä ohjelmassa ja millä palveluntarjoajalla kirjanpito on, täyttää 7 a §:n vaatimuksen ja auttaa, kun kirjanpitäjä tai ohjelma vaihtuu.
  • Aineisto on vain palveluntarjoajan palvelimella. Jos tilitoimisto tai ohjelmistotalo lopettaa, vastuu aineistosta on silti yrittäjällä (2 luvun 9 §); sovi säilymisestä tai kopioi aineisto itsellesi tilikausittain.

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun löydät virheen jo ilmoitetulta alv-kaudelta tai allekirjoitetusta tilinpäätöksestä, kun vaihdat kirjanpito-ohjelmaa tai tilitoimistoa, kun pankki pyytää välitilinpäätöstä ja kun lopetat yrityksen. Lue myös milloin kirjanpidon laiminlyönti on rikos.

Lähteet

  1. Kirjanpitolaki 1336/1997: 2 luku 2, 5, 6, 7, 7 a, 9 ja 10 § sekä 3 luku 7 ja 7 a § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Kirjanpitolautakunta: Yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista 20.4.2021, luvut 1.4.1, 2.3.2, 2.4, 2.5, 3.1.3, 3.4, 3.7, 3.8, 4.4, 4.5 ja 4.6 (luettu 30.10.2026)
  3. Arvonlisäverolaki 1501/1993: 84 § sekä 209 o ja 209 p § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  4. Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 768/2016: 25 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
  5. Kaupparekisterilaki 564/2023: 1 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)

Ylös