Siirry sisältöön
Kirjanpitolaki, ALV, verot ja palkat pienyritykselle Kysy
Sisällys

Tilintarkastaja: tarvitseeko pieni osakeyhtiö tilintarkastajan?

Päivitetty 31.10.2026 · Lähteet sivun lopussa

Lyhyesti

Ei yleensä. Osakeyhtiö saa jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi näistä: taseen loppusumma yli 100 000 €, liikevaihto yli 200 000 €, palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä (tilintarkastuslain 2 luvun 2 §). Jos jommallakummalla tilikaudella täyttyy kaksi tai kolme, yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja; HT-tilintarkastaja riittää. Yhtiöjärjestys voi vaatia tilintarkastajan rajoista riippumatta, ja vähintään kymmenesosan osakkeista omistavat voivat vaatia sen (osakeyhtiölain 7 luvun 5 §). Toiminimeä tilintarkastuslaki ei koske lainkaan (1 luvun 1 §).

Tilintarkastus on hyväksytyn ja riippumattoman tilintarkastajan tekemä tarkastus, jonka kohteena on yhtiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto (tilintarkastuslain 3 luvun 1 §). Pienelle osakeyhtiölle se on useimmiten vapaaehtoinen. Tilinpäätöksen vaiheet yhtiökokouksesta kaupparekisteriin ovat sivulla Osakeyhtiön tilinpäätös.

Milloin tilintarkastaja on pakko valita?

Tilintarkastaja "voidaan jättää valitsematta" yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n 2 momentti):

RajaEdellytys täyttyy, kun
Taseen loppusummaylittää 100 000 €
Liikevaihto tai sitä vastaava tuottoylittää 200 000 €
Henkilöstöpalveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä

Rajoja katsotaan siis kahdelta tilikaudelta. Jos jommallakummalla täyttyy kaksi tai kolme edellytystä, tilintarkastaja on valittava. Rajat ovat samat kuin laissa alun perin vuonna 2015; niitä ei korotettu, kun kirjanpitolain mikro- ja pienyrityksen rajoja korotettiin lailla 605/2024, joten mikroyrityskin voi olla velvollinen valitsemaan tilintarkastajan. Rajojen alla valinta on sallittua, ei pakollista. Samassa pykälässä on kolme lisäsääntöä:

  • Aloittava yhtiö. Yhtiössä, jolla ei vielä ole kahta päättynyttä tilikautta, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, "jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole" (3 momentti). Jos jo ensimmäisenä vuonna on selvää, että vähintään kaksi rajaa ylittyy, tilintarkastaja valitaan heti.
  • Yhtiöjärjestys. Jos lakisääteistä velvollisuutta ei ole, yhtiöjärjestyksessä voidaan silti määrätä tilintarkastuksen toimittamisesta (5 momentti). Vanhan yhtiöjärjestyksen määräys sitoo, kunnes yhtiöjärjestystä muutetaan; vaatimus HTM-tilintarkastajasta täytetään valitsemalla HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastaja (12 luvun 2 §).
  • Osakkaiden vähemmistö. Yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja rajojen alla olevassakin yhtiössä, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista tai kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista (osakeyhtiölain 7 luvun 5 §).

Koskeeko tilintarkastusvelvollisuus toiminimeä?

Ei. Tilintarkastuslakia sovelletaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastukseen (1 luvun 1 §), ja velvollisuus valita tilintarkastaja on 2 luvun 2 §:n mukaan yhteisöllä ja säätiöllä. Toiminimi eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja on luonnollinen henkilö, ei yhteisö, joten sillä ei ole tilintarkastusvelvollisuutta, olivatpa sen luvut kuinka suuret tahansa. Samat rajat 100 000 €, 200 000 € ja kolme henkilöä ratkaisevat toiminimellä sen sijaan, riittääkö yhdenkertainen kirjanpito (kirjanpitolain 1 luvun 1 a §); katso Kuka on kirjanpitovelvollinen?

Esimerkki: Putki-Mäkinen Oy kasvaa rajojen yli

Esimerkki: Putki-Mäkinen Oy on keksitty. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi, eikä yhtiöjärjestyksessä ole määräystä tilintarkastajasta.

TilikausiTaseen loppusummaLiikevaihtoHenkilöitä keskimäärinYlittyneet rajat
202460 000 €150 000 €20
202590 000 €230 000 €31 (liikevaihto)
2026130 000 €320 000 €43
2027150 000 €360 000 €53
  • Kevään 2026 yhtiökokous. Päättynyt tilikausi on 2025 (yksi raja) ja sitä edeltänyt 2024 (ei yhtään). Kummallakin ylittyi enintään yksi raja, joten tilintarkastaja saa jäädä valitsematta (2 luvun 2 §:n 2 momentti).
  • Kevään 2027 yhtiökokous. Päättynyt tilikausi 2026 ylitti kaikki kolme rajaa. Ehto "enintään yksi" ei täyty, joten yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja (osakeyhtiölain 7 luvun 2 §). Yksityisessä osakeyhtiössä toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (osakeyhtiölain 7 luvun 4 §).
  • Rajojen alle palaaminen. Tilintarkastajan saa jättää valitsematta vasta, kun kahdella peräkkäisellä tilikaudella ylittyy taas enintään yksi raja.

Laki ei sano suoraan, onko ensimmäinen tarkastettava tilikausi se, jonka aikana tilintarkastaja valitaan (2027), vai jo päättynyt tilikausi 2026. Sovi tilintarkastajan ja kirjanpitäjän kanssa, tarkastetaanko myös vuoden 2026 tilinpäätös.

Mitä tilintarkastaja tekee ja milloin?

Tilintarkastuksen kohteena on tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto (tilintarkastuslain 3 luvun 1 §). Pienyrityksen tarkastuksessa kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja "voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa" (3 luvun 3 §). Aikataulu, kun tilikausi on kalenterivuosi:

  1. Tilinpäätös on laadittu ja allekirjoitettu viimeistään 30.4., neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (kirjanpitolain 3 luvun 6 §); sen sisältö on sivulla Mitä pienen yrityksen tilinpäätöksessä pitää olla?
  2. Tilinpäätös annetaan tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta, jossa se vahvistetaan (tilintarkastuslain 2 luvun 4 §). Hallitus ja toimitusjohtaja antavat tilintarkastajalle hänen pyytämänsä selvityksen ja avun (3 luvun 9 §).
  3. Tilintarkastaja luovuttaa tilintarkastuskertomuksen hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta (3 luvun 6 §).
  4. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli viimeistään 30.6. (osakeyhtiölain 5 luvun 3 §). Jos tilinpäätös valmistuu viime hetkellä, tarkastukselle jää vähän aikaa.
  5. Tilinpäätös ilmoitetaan kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa vahvistamisesta, ja ilmoitukseen liitetään jäljennös tilintarkastuskertomuksesta (osakeyhtiölain 8 luvun 10 §, kirjanpitolain 3 luvun 12 §). Jos yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa, kertomusta ei ole eikä sitä liitetä. Myöhästymisen seuraukset ovat sivulla Tilinpäätös myöhässä.

Tilintarkastuskertomuksessa lausutaan, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, täyttääkö se lakisääteiset vaatimukset ja, jos toimintakertomus on laadittu, onko se säännösten mukainen ja yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa (tilintarkastuslain 3 luvun 5 §). Lausunto on vakiomuotoinen, varauman sisältävä tai kielteinen. Tilintarkastajan on huomautettava kertomuksessa, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, tai on rikkonut osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä (5 §:n 5 momentti). Huomautukset, joita ei esitetä kertomuksessa, tilintarkastaja antaa hallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa, jota ei rekisteröidä (3 luvun 7 §).

Kuka saa olla tilintarkastaja ja kuka ei?

Tilintarkastaja on HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksytty henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö (tilintarkastuslain 1 luvun 2 §). Pienelle osakeyhtiölle riittää HT-tilintarkastaja; KHT-tilintarkastaja vaaditaan vasta, kun yhtiö on yleisen edun kannalta merkittävä tai päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi rajoista taseen loppusumma yli 25 000 000 €, liikevaihto yli 50 000 000 € ja keskimäärin yli 300 henkilöä (2 luvun 5 §). Jos tilintarkastajaksi valitaan henkilö eikä tilintarkastusyhteisö, on valittava myös varatilintarkastaja (2 luvun 3 §). Tilintarkastajan valitsee yhtiökokous (osakeyhtiölain 7 luvun 2 §), ja hänet merkitään kaupparekisteriin (kaupparekisterilain 4 §).

Tilintarkastajan on oltava riippumaton, eikä hän ole sitä ainakaan, jos hän on (tilintarkastuslain 4 luvun 7 §):

  • yhtiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai vastaavassa asemassa;
  • yhtiön kirjanpidon tai varojen hoitaja tai hoidon valvoja, joten yhtiön kirjanpitäjä tai tilitoimisto ei voi olla sen tilintarkastaja;
  • palvelussuhteessa yhtiöön;
  • yhtiön osakkeen omistaja tai muuten oikeutettu osakkeeseen;
  • rahalainan, vakuuden tai vastaavan etuuden saaja yhtiöltä tai sen johdolta, tai sellaisen antaja;
  • hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan tai kirjanpidon hoitajan puoliso, veli, sisar tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen, esimerkiksi vanhempi tai lapsi.

Mitä tapahtuu, jos tilintarkastajaa ei valita, vaikka pitäisi?

Patentti- ja rekisterihallituksen on ilmoituksesta määrättävä yhtiölle tilintarkastaja, jos tilintarkastajaa ei ole valittu lain mukaisesti, jos valittu ei ole kelpoinen tai riippumaton tai jos yhtiöjärjestyksen määräystä tilintarkastajien lukumäärästä tai kelpoisuudesta on rikottu (tilintarkastuslain 2 luvun 8 §). Ilmoituksen saa tehdä kuka tahansa, esimerkiksi osakas tai velkoja, ja hallitus on itse velvollinen tekemään sen, jollei yhtiökokous viivytyksettä valitse kelpoista tilintarkastajaa. Ennen määräystä hallitusta kuullaan, tehtävään voidaan määrätä vain siihen suostunut tilintarkastaja, eikä määräystä voi antaa enää sen jälkeen, kun tilikauden tilinpäätös on vahvistettu ja päätös on saanut lainvoiman. Hallituksen vastuusta laajemmin: Hallituksen vastuu kirjanpidosta.

Yleiset virheet

  • Kirjanpitäjä valitaan tilintarkastajaksi. Kirjanpidon hoitaja on esteellinen (tilintarkastuslain 4 luvun 7 §).
  • Rajoja katsotaan vain yhdeltä tilikaudelta. Ehto koskee sekä päättynyttä että sitä edeltänyttä tilikautta (2 luvun 2 §:n 2 momentti).
  • Yhtiöjärjestys vaatii tilintarkastajan, mutta sitä ei valita. Yhtiöjärjestyksen määräys sitoo (2 luvun 2 §:n 5 momentti), ja Patentti- ja rekisterihallitus määrää ilmoituksesta tilintarkastajan (2 luvun 8 §).
  • Tilinpäätös annetaan tilintarkastajalle liian myöhään. Se on annettava kuukautta ennen yhtiökokousta (2 luvun 4 §), ja kertomus on luovutettava kaksi viikkoa ennen kokousta (3 luvun 6 §).
  • Tilintarkastuskertomus unohtuu rekisteri-ilmoituksesta. Se liitetään aina (kirjanpitolain 3 luvun 12 §, osakeyhtiölain 8 luvun 10 §).

Milloin kysyä kirjanpitäjältä?

Kysy, kun jokin kolmesta rajasta on ylittymässä toisena tilikautena peräkkäin, kun yhtiöjärjestyksessä on vanha määräys tilintarkastajasta, kun osakas vaatii tilintarkastajaa tai kun pankki tai asiakas pyytää tilintarkastettua tilinpäätöstä. Yritysmuodon vaikutus tähän ja muihin velvollisuuksiin on sivulla Toiminimi vai osakeyhtiö.

Lähteet

  1. Tilintarkastuslaki 1141/2015: 1 luku 1 ja 2 §, 2 luku 2, 3, 4, 5 ja 8 §, 3 luku 1, 3, 5, 6, 7 ja 9 §, 4 luku 7 §, 12 luku 2 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  2. Kirjanpitolaki 1336/1997: 1 luku 1 ja 1 a §, 3 luku 6, 9 ja 12 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  3. Osakeyhtiölaki 624/2006: 5 luku 3 §, 7 luku 2, 4 ja 5 §, 8 luku 10 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)
  4. Kaupparekisterilaki 564/2023: 4 § (ajantasainen, luettu 30.10.2026)

Ylös