Myyntilasku: mikä se on, mitä siinä pitää olla ja miten se kirjataan
Lyhyesti
Myyntilasku on lasku, jonka yritys antaa asiakkaalle myymästään työstä tai tavarasta. Se on yrityksen myynnin tosite; ostajalle sama lasku on ostolasku. Yritykselle tai muulle oikeushenkilölle lasku on annettava aina (arvonlisäverolain 209 b §), ja siinä on oltava 209 e §:n tiedot; enintään 400 euron laskussa riittävät kevennetyt merkinnät (209 f §). Kirjanpidossa lasku on myynnin tosite (kirjanpitolain 2 luvun 5 §): se kirjataan myyntisaamiseksi, myynniksi ja arvonlisäverovelaksi, ja asiakkaan maksu kuittaa saamisen.
Lyhyesti aloittelijalle: Laskun tekeminen: ensimmäinen lasku vaihe vaiheelta.
Tällä sivulla kerrotaan, kenelle lasku on annettava, mitä siinä pitää olla ja miten lasku, maksu ja ennakkomaksu kirjataan. Ketjun lasku, maksu ja kirjanpito näyttää esimerkein opas Miten myyntilasku, maksu ja kirjanpito liittyvät toisiinsa?, ja tositteen vaatimukset ovat sivulla Mitä tositteessa pitää olla?.
Mikä on myyntilasku?
Myyntilasku on asiakirja, jolla myyjä ilmoittaa asiakkaalle, mitä on myyty, paljonko se maksaa ja mihin mennessä maksu on suoritettava. Se on kirjanpidon tulotosite, josta on käytävä selville, mitä myytiin ja milloin (kirjanpitolain 2 luvun 5 §). Myyntilaskutus tarkoittaa laskujen laatimista, lähettämistä ja maksujen seurantaa. Kunnes asiakas maksaa, laskun summa on taseessa myyntisaaminen (pien- ja mikroyritysasetuksen liite V, vastaavaa B II 1). Ostajalle sama lasku on ostolasku ja ostovelka; katso Ostolasku ja ostovelka.
Kenelle lasku on pakko antaa?
Myyjän on annettava lasku, kun ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, esimerkiksi toinen yritys, taloyhtiö, yhdistys tai kunta (arvonlisäverolain 209 b §:n 1 momentti), ja myös näiden myyntien ennakkomaksuista (3 momentti). Lasku saadaan antaa sähköisenä, kun vastaanottaja suostuu siihen (209 d §). Jos laskua ei anneta Verohallinnon kehotuksesta huolimatta, Verohallinto voi määrätä enintään 5 000 euron laiminlyöntimaksun (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 39 §).
Yksityishenkilölle myydystä työstä tai tavarasta laki ei pääsääntöisesti vaadi arvonlisäverolain mukaista laskua, mutta Verohallinnon laskutusohjeen (luku 4.1) mukaan myynnistä on silti oltava tosite kirjanpitoa varten.
Mitä myyntilaskussa pitää olla?
Arvonlisäverolain 209 e §:n mukaan laskussa on oltava seuraavat tiedot, millä tahansa kielellä. Pienen yrityksen kotimaan laskussa tarvitaan käytännössä nämä:
- laskun antamispäivä ja juokseva numero, jolla lasku voidaan yksilöidä;
- myyjän arvonlisäverotunniste, kotimaan kaupassa Y-tunnus, sekä myyjän ja ostajan nimi ja osoite;
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelun laajuus ja laji, esimerkiksi "ilmanvaihdon huolto, 4 tuntia";
- toimituspäivä tai palvelun suorituspäivä, jos se on eri kuin laskun päivä;
- veroton hinta verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa;
- verokanta, yleensä 25,5 % (84 §), ja veron määrä euroina;
- jos myynnistä ei suoriteta veroa, merkintä verottomuudesta tai sen perusteesta;
- merkintä "käännetty verovelvollisuus" ja ostajan arvonlisäverotunniste, kun ostaja maksaa veron, esimerkiksi rakennusalalla (rakennusalan käännetty ALV).
Veron määrää tai verokantaa ei saa merkitä laskuun, jos myyjä ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä (209 e §:n 4 momentti); katso ALV-rekisteröinti. Eräpäivä, viitenumero ja tilinumero eivät ole arvonlisäverolain vaatimuksia, mutta ilman niitä maksu ei tule ajallaan eikä kohdistu laskuun.
Kevennetyt merkinnät riittävät, kun laskun loppusumma on enintään 400 euroa, sekä vähittäiskaupan, ravintolan ja henkilökuljetuksen kuiteissa (209 f §): antamispäivä, myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste, mitä myytiin, sekä veron määrä tai veroton hinta verokannoittain. Tällainen kuitti on laissa lasku, eikä siinä tarvita ostajan nimeä.
Laskun päiväys ja myynnin kirjaaminen
Kirjanpitolain pääsääntö on suoriteperuste: tulo kirjataan sille päivälle, jona työ tai tavara luovutettiin, ei laskun eikä maksun päivälle (2 luvun 3 §). Tilikauden aikana myynnin saa kirjata myös laskun päivän (laskuperuste) tai maksun (maksuperuste) mukaan, mutta ennen tilinpäätöstä kirjaukset oikaistaan suoriteperusteen mukaisiksi; vain vähäiset saa jättää oikaisematta, jollei niiden yhteisvaikutus ole olennainen (3 luvun 4 §). Joulukuussa tehty, tammikuussa laskutettu työ kuuluu siis vanhan tilikauden myyntiin, ja laskussa on hyvä olla sekä laskun päivä että työn suorituspäivä. Arvonlisäverossa velvollisuus suorittaa vero syntyy, kun palvelu on suoritettu tai tavara toimitettu (arvonlisäverolain 15 §:n 1 momentin 1 kohta); mille kuukaudelle vero ilmoitetaan, on sivulla ALV kirjanpidossa.
Esimerkki: myyntilaskun ja maksun kirjaus
Esimerkki: Ilmastointi Koski Oy on keksitty; tilinumerot ovat tämän sivuston mallitilikartan numeroita.
Koski huoltaa taloyhtiön ilmanvaihdon 3.11.2026 ja antaa laskun numero 2026-118 seuraavana päivänä: työ 1 200,00 € + ALV 25,5 % 306,00 € = 1 506,00 €, eräpäivä 18.11.2026. Lasku kirjataan laskun päivälle 4.11.2026:
| Tili | Debet | Kredit |
|---|---|---|
| 1700 Myyntisaamiset | 1 506,00 | |
| 3000 Myynti, palvelut | 1 200,00 | |
| 2939 Arvonlisäverovelka | 306,00 |
Myyntiä on 1 200,00 €. Veron osuus 306,00 € ei ole yrityksen tuloa vaan velkaa Verohallinnolle, joka maksetaan marraskuun arvonlisäveroilmoituksella. Taloyhtiö maksaa laskun viitenumerolla 17.11.2026:
| Tili | Debet | Kredit |
|---|---|---|
| 1910 Pankkitili | 1 506,00 | |
| 1700 Myyntisaamiset | 1 506,00 |
Maksu ei ole uutta myyntiä: se vain muuttaa saamisen rahaksi. Mitä debet ja kredit tarkoittavat, kerrotaan sivulla Debet ja kredit kirjanpidossa.
Ennakkomaksu ja saadut ennakot
Kun asiakas maksaa osan hinnasta ennen työn tekemistä, raha ei ole vielä myyntiä, koska työtä ei ole luovutettu. Ennakko on velka asiakkaalle ja näkyy taseessa vieraan pääoman erässä "Saadut ennakot" (pien- ja mikroyritysasetuksen liite V, vastattavaa D 5); jos tilikausi vaihtuu välissä, se on tilinpäätöksessä velkaa, ei myyntiä. Arvonlisävero syntyy kuitenkin heti, kun maksu on saatu (arvonlisäverolain 15 §:n 1 momentin 2 kohta), ja ennakkomaksusta on annettava lasku (209 b §:n 3 momentti); loppulasku annetaan, kun työ on tehty (Verohallinnon ohje, luku 4.2.6). Koski sopii remontista hintaan 4 000,00 € + ALV 1 020,00 €; asiakas maksaa 20.11.2026 ennakkoa 1 000,00 € + ALV 255,00 € = 1 255,00 €, ja työn valmistuttua 10.12.2026 loppulasku on 3 000,00 € + ALV 765,00 €.
| Kirjaus | Debet | Kredit |
|---|---|---|
| 20.11. ennakkomaksu | ||
| 1910 Pankkitili | 1 255,00 | |
| 2600 Saadut ennakot | 1 000,00 | |
| 2939 Arvonlisäverovelka | 255,00 | |
| 10.12. työ luovutettu: ennakko tuloutetaan ja loppulasku kirjataan | ||
| 2600 Saadut ennakot | 1 000,00 | |
| 1700 Myyntisaamiset | 3 765,00 | |
| 3000 Myynti, palvelut | 4 000,00 | |
| 2939 Arvonlisäverovelka | 765,00 |
Verkkolasku ja digitaalinen myyntilasku
Verkkolasku on lasku, joka on laadittu, siirretty ja vastaanotettu rakenteisessa sähköisessä muodossa niin, että vastaanottajan ohjelma käsittelee sen automaattisesti (laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019, 2 §). Sähköpostin PDF-lasku on digitaalinen muttei verkkolasku; se kelpaa, kun vastaanottaja suostuu sähköiseen laskuun (arvonlisäverolain 209 d §). Yrityksellä, jonka tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa, on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta yritykseltä tai julkiselta hankintayksiköltä verkkolaskuna (241/2019, 2 ja 4 §; sovellettu 1.4.2020 alkaen, 5 §). Sama oikeus on yritysasiakkaallasi: jos se pyytää verkkolaskua, laskutusohjelma lähettää laskun operaattorin kautta asiakkaan verkkolaskuosoitteeseen.
Kun lasku myöhästyy tai jää maksamatta
Eräpäivän jälkeen saat periä viivästyskorkoa ja perintäkuluja; määrät ovat sivulla Viivästyskorko ja perintäkulut. Jos asiakas ei perinnästä huolimatta maksa, saaminen kirjataan luottotappioksi ja laskun arvonlisävero saadaan takaisin; katso Luottotappio. Virheellistä laskua ei poisteta vaan se korjataan hyvityslaskulla, jossa viitataan alkuperäiseen laskuun (209 e §:n 1 momentin 18 kohta); näin numerosarja ja kirjausketju säilyvät.
Yleiset virheet
- Laskusta puuttuu juokseva numero tai numerosarja katkeaa. Jokainen kirjaus perustuu numeroituun tositteeseen.
- Veron määrä merkitään, vaikka yritys ei ole alv-rekisterissä. Se on kielletty (209 e §:n 4 momentti).
- Suorituspäivä puuttuu, jolloin vuodenvaihteen myynti on vaikea kohdistaa oikealle tilikaudelle.
- Ennakkomaksu kirjataan heti myynniksi. Ennakko on velka asiakkaalle, kunnes työ on luovutettu.
- Virheellinen lasku poistetaan. Tee hyvityslasku ja tarvittaessa uusi lasku.
Milloin kysyä kirjanpitäjältä?
Kysy, kun laskutat ensimmäistä kertaa rakennusalan käännetyllä verovelvollisuudella, kun asiakas on toisessa EU-maassa tai sen ulkopuolella, kun tilikauden vaihteessa on keskeneräisiä töitä tai saatuja ennakoita, tai kun harkitset maksuperusteista arvonlisäveroa.
Lähteet
- Arvonlisäverolaki 1501/1993: 15, 84, 209 b, 209 d, 209 e ja 209 f § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
- Kirjanpitolaki 1336/1997: 2 luku 3 ja 5 § sekä 3 luku 4 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
- Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015: liite V (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
- Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019: 2, 4 ja 5 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
- Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 768/2016: 39 § (ajantasainen, luettu 31.10.2026)
- Verohallinto: Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa, VH/3634/00.01.00/2023, antopäivä 1.9.2023, luvut 4.1, 4.2.6 ja 5.2 sekä verokantahuomautus 25,5 % (luettu 31.10.2026)