26. Arvonlisävero: erittelystä ilmoitukseen ja maksuun

Katso myös pikaohje: Hoida ALV

26.0 Yksinkertainen tapaus ja erikoistapaukset — lue tämä ensin

Arvonlisävero on helppo silloin kun se on helppo, ja hankala paljon useammin kuin ensin näyttää. Kirjanpito.io tukee yksinkertaista tapausta. Kaikki muu vaatii kirjanpitäjän kannanoton, eikä alv-laskelma korvaa sitä.

Yksinkertainen tapaus — tämä toimii Kirjanpito.io:ssa:

• kotimaan myynti suomalaiselle asiakkaalle, yksi verokanta riviä kohden;
• kotimaan osto suomalaiselta myyjältä, alv kokonaan vähennyskelpoinen;
• verokantaleima merkitään jokaiselle riville johdonmukaisesti;
• kausi on kuukausi tai muu selkeä jakso, eikä siihen tehdä takautuvia muutoksia lukituksen jälkeen.

Erikoistapaukset — näissä alv-laskelma ei riitä:

Käytännön sääntö: jos alv-rivi ei ole kotimaan tavallinen myynti tai osto, älä ratkaise sitä itse laskelman perusteella. Kysy ennen kuin kirjaat — väärä alv-käsittely kirjautuu koko kaudelle ja korjaus vaatii sekä kirjanpidon oikaisun että ilmoituksen oikaisun.

26.1 Mitä Kirjanpito.io tekee puolestasi — ja mikä jää sinulle

Kirjanpito.io tuottaa ALV-erittelyn (luku 11.4): kuukausittain ja verokantaleimoittain summatut liikkeet, johdettuna suoraan kirjauksista. Se on ilmoituksen valmisteluaineisto.

Kirjanpito.io ei muodosta alv-ilmoitusta eikä laske maksettavaa veroa, koska kummassakin tarvitaan hyväksytyt verokannat ja ilmoituksen rakenne (luku 29). Ilmoituksen antaa kirjanpitäjä tai yritys itse OmaVerossa.

26.2 Kuukauden (tai jakson) kulku

1. Kirjaa kaikki myynnit ja ostot, leimaa alv-rivit johdonmukaisesti samalla verokantatunnuksella.
2. Lukitse kausi vasta kun kohta 3 on tehty.
3. Avaa ALV-erittely ja täsmäytä se kirjanpitäjän kanssa: myynnin vero, ostojen vähennettävä vero, erotus.
4. Kirjanpitäjä (tai sinä) antaa ilmoituksen.
5. Maksa vero ja kirjaa maksu.
6. Lukitse kausi (luku 14).

26.2b Kohdekarttapaketti — mistä laskelman kohdat tulevat

ALV-laskelma ei ole ohjelmiston mielipide siitä, mihin mikin summa kuuluu. Kohdat tulevat kohdekarttapaketista, joka on hyväksyttyä sisältöä samalla tavalla kuin tilikartta tai tilinpäätöskaava (luku 22). Paketti sisältää kaksi asiaa:

1. Kohdat. Mikä verokantaleima kerätään mihinkin ilmoituksen kohtaan, ja miltä tililajilta — myynnin verolta, veron perusteelta vai ostojen vähennettävältä verolta.
2. Käsittelyt. Luettelo alv-käsittelyistä, joista paketilla on kanta, ja kummalla tavalla: hoidetaan vai ei hoideta. Juuri tämä puuttui aiemmin — paketti oli hiljaa kaikesta, mitä se ei tuntenut, ja hiljaisuus luetaan helposti niin ettei sellaisia tapauksia ollut.

Laskelma odottaa tarkistusta kymmenessä tilanteessa, eikä anna osittaista lukua missään niistä:

Viimeinen rivi ansaitsee korostuksen: laskelma ei jätä mitään pois hiljaisesti. Jos jokin kaudella liikkunut alv-rivi ei mahdu mihinkään kohtaan, laskelmaa ei muodosteta lainkaan.

Laskelman sinettiin tallentuu myös se, mitä paketti lupasi: mitkä käsittelyt se hoiti ja mitkä se ei edennyt hoitamasta. Vuoden päästä kysymykseen "sisältyikö tähän käännettyä verovelvollisuutta?" on siis vastaus, ei oletus.

Näin tarkistuspiste näyttää käytännössä. Kolme asiaa samalla ruudulla: pohjavalitsin kertoo että paketti on luonnos eikä tuota laskelmaa, banneri kertoo tilan ja luettelee mitä täsmälleen puuttuu, ja raportti ei etene omalla viestillään.

Kun paketti on hyväksytty — todellinen lähdeviite, nimetty hyväksyjä, hyväksymispäivä ja kirjanpitäjän katselmusviite — sama laskelma toimii ilman ohjelmistomuutosta. Hyväksyminen on siis yksi teko, ei kehitysprojekti.

26.2c Vähennysrajoitukset: täysi, osittainen ja vähennyskelvoton

Kaikkien ostojen alv:ta ei saa vähentää: edustuskulu ei kelpaa lainkaan, ja puoliksi yksityiskäytössä olevan hankinnan verosta vähennetään vain osuus. Se, mihin ryhmään osto kuuluu, on ihmisen ratkaisu todellisesta ostosta — ohjelmisto ei päätä sitä, eikä päättele sitä tilin nimestä, myyjästä, muistista tai koneen mielipiteestä.

Vastuunjako on kolmiosainen, ja jokainen tieto asuu yhdessä paikassa:

Käsittelymerkintä on todiste. Se kirjataan tietylle kirjatulle riville, ja siinä lukee ratkaisu, sen peruste ja kirjaaja. Osittainen vähennys vaatii lisäksi osuuden promilleina ja lähteen, johon osuus perustuu — ajopäiväkirjan, pinta-alalaskelman, käyttöselvityksen. Prosentti ilman lähdettä on mielipide desimaaleilla, ja sellainen ei etene. Osuus 0 kirjataan vähennyskelvottomana ja osuus 1000 täytenä, jotta merkintä sanoo mitä tarkoittaa eikä kirjoitusvirhe muutu hiljaa toiseksi käsittelyksi.

Täyttä vähennystä ei oleteta. Jos vähennysrajoitteisella leimalla on kaudella rivi ilman käsittelymerkintää, laskelma odottaa tarkistusta ja nimeää rivit. Puuttuva ratkaisu ei ole myönteinen ratkaisu.

Vähennyskelpoinen ja vähennyskelvoton eivät summaudu yhdeksi luvuksi. Laskelma jakaa jokaisen rajoitteisen rivin veron kahtia merkinnän mukaan ja erittelee jaon rivi riviltä perusteineen sinetöityyn laskelmaan. Ilmoituksen kohtiin menee vain vähennyskelpoinen osuus — sen kohdan päättää paketti, ei koodi. Jos rivit sattuvat kumoamaan toisensa ja kohdan summa on nolla, erittely näyttää silti molemmat rivit: nolla ei tarkoita ettei mitään tapahtunut. Tämä on sama laki kuin pankkitäsmäytyksessä ja reskontrassa.

Pyöristys on sanottu ääneen: osittaisen vähennyksen osuus lasketaan senteissä nollaa kohti, ja ylijäävä sentti jää vähennyskelvottomaan osaan — jako ei koskaan vähennä enempää kuin osuus sallii, ja osto ja sen hyvitys kumoutuvat sentilleen molemmilta puolilta. Osien summa on aina täsmälleen rivin vero.

Virheellinen merkintä oikaistaan lisäämällä, ei muokkaamalla. Oikaisu on uusi merkintä, joka nimeää korvaamansa; ketju pysyy suorana, ja laskelma lukee aina ketjun pään. Sama merkintä uudelleen kirjattuna vastaa already_recorded, eikä ole virhe.

26.2d Käännetty verovelvollisuus: kaksi puolta, johdettu vero

Käännetyssä verovelvollisuudessa ostaja tilittää veron myyjän puolesta. Kuuluuko yksittäinen osto tai myynti käännetyn piiriin on ratkaisu todellisesta liiketoimesta ja vastapuolen asemasta — ohjelmisto ei päätä sitä, eikä päättele sitä tilin nimestä, myyjästä, asiakkaasta, maasta, laskutekstistä, toimialasta tai koneen mielipiteestä.

Vastuunjako on sama kolmijako kuin vähennysrajoituksissa:

Ostajan puoli. Ostajan vero johdetaan: kirjattu peruste kertaa paketin verokanta. Sen vähennyskelpoinen osuus ratkaistaan luvun 26.2c käsittelymerkinnällä samalta riviltä — täysi, osittainen osuuksineen tai vähennyskelvoton — eikä sitä oleteta: ostajan rivi ilman vähennysmerkintää ei etene. Tilitettävä ja vähennettävä vero pysyvät erillään loppuun asti: tavallisin tapaus, jossa ne kumoavat toisensa sentilleen, on silti kaksi lukua kahdessa kohdassa ja erittelyssä kaksi riviä — nollasumma ei tarkoita ettei mitään tapahtunut.

Myyjän puoli. Myynti ilmoitetaan käännettynä myyntinä ilman myyjän veroa — se on koko järjestelyn ydin. Myyjän riville ei johdeta veroa, eikä sille kuulu vähennysmerkintää; sellainen merkitään tarkistettavaksi todisteena.

Ratkaisu ja paketti tarkistavat toisensa. Merkintä sanoo puolen ja perheen; paketin sidonta sanoo omansa. Jos ne ovat eri mieltä, laskelma ei etene ja nimeää molemmat — kumpi on väärässä, ei ole ohjelmiston valittavissa. Sama koskee merkintää tavallisella leimalla: se kertoo ristiriidasta, ei käsittelystä.

Pyöristys on sanottu ääneen: ostajan vero pyöristetään senteissä puolikas poispäin nollasta, jolloin peruste ja sen hyvitys kumoutuvat sentilleen; vähennyskelpoinen osuus jaetaan luvun 26.2c säännöllä.

Tuonti EU:n ulkopuolelta ja EU-yhteenvetoilmoitus eivät ole tätä lukua: tuonnilla on oma lukunsa (26.2e) ja oma todisteensa, ja EU-yhteenvetoilmoitus ei etene omana käsittelynään kunnes se on rakennettu.

26.2e Tuonti EU:n ulkopuolelta: peruste tullauspäätökseltä

Tuonnin arvonlisäveron peruste ei ole kirjanpidon luku. Se on tullausarvo lisineen — tullauspäätöksen tieto, joka ei useinkaan ole sama kuin ostolaskun summa. Siksi Kirjanpito.io ei laske sitä mistään: peruste kirjataan todisteena, niin kuin tiliote tai maksunvälittäjän tilitys kirjataan — sanotaan mitä ulkopuolinen asiakirja sanoi, ja nimetään mikä asiakirja.

Kirjattu summa ja ilmoitettu peruste näytetään rinnakkain. Ne saavat poiketa toisistaan — se on tavallista — eikä eroa täsmäytetä hiljaa kumpaankaan suuntaan. Laskelman erittelyssä lukee molemmat, ja tullauspäätös on nimeltä.

Vero johdetaan ilmoitetusta perusteesta paketin verokannalla, samalla ääneen sanotulla pyöristyksellä kuin käännetyssä verovelvollisuudessa. Vähennyskelpoinen osuus ratkaistaan luvun 26.2c käsittelymerkinnällä samalta riviltä — tuontirivi ilman vähennysmerkintää ei etene, koska tuoja tilittää aina itse eikä vähennystä oleteta. Vero ja vähennys pysyvät erillään silloinkin kun ne kumoavat toisensa — myös oikaisupäätös, joka nollaa kauden summat, jättää molemmat rivit näkyviin.

Ilman tuontitodistetta laskelma odottaa tarkistusta ja nimeää rivit. Todiste väärällä leimalla — tai tuonti ujutettuna käännetyn verovelvollisuuden sidontoihin — ei etene jo paketin hyväksynnässä: tuonti on oma käsittelynsä omine muotoineen.

Yhteyttä Tulliin tai OmaVeroon ei ole. Mikään ei nouda päätöksiä eikä lähetä mitään: ihminen lukee asiakirjan, ja rekisteri kertoo minkä.

26.2f Verottomat myynnit: verottomuus on kirjattu ratkaisu

Osa myynnistä on arvonlisäveron ulkopuolella — terveydenhuolto, koulutus, rahoitus ja niiden reunat. Se, onko yksittäinen myynti verotonta, on ratkaisu todellisesta palvelusta ja sen ostajasta — ohjelmisto ei päätä sitä, eikä päättele sitä tuotteesta, asiakkaasta, tilistä, toimialasta, laskutekstistä tai koneen mielipiteestä.

Veroton myynti on tässä järjestelmässä verotonta, kun kaksi asiaa sanovat samaa: hyväksytty paketti sitoo rivin leiman verottomaan perheeseen — perheiden nimet ovat paketin, eivät koodin — ja ihminen on kirjannut riville vahvistuksen: perhe, peruste ja nimi. Jos merkintä ja paketti ovat eri mieltä, tai perhe on paketille tuntematon, laskelma näyttää asian nimeltä eikä sulata eroa mihinkään.

Veroton ei ole nollaverokanta. Nollaverokannan myynti on verollista myyntiä nollalla; veroton myynti on veron ulkopuolella, ja sillä on eri seuraukset. Siksi veroton liikevaihto sinetöityy omana eränään: paketti osoittaa sille oman kohtansa, ja erittelyssä jokainen vahvistettu rivi näkyy perheineen ja perusteineen. Verotonta ei koskaan lasketa tavallisena nollana, eikä se katoa laskelmasta.

Vaikutusta ostojen vähennysoikeuteen ei lasketa tästä. Veroton toiminta vaikuttaa siihen, paljonko ostojen alv:sta saa vähentää — mutta tämä luku ei liikuta vähennyksiä senttiäkään. Vähennysoikeus ratkaistaan vain luvun 26.2c käsittelymerkinnöillä ostoriveillä, kirjanpitäjän katselmoimana; se on sanottu myös laskelman omassa erittelyssä. Vahvistus verottomasta myynnistä ei siis voi supistaa eikä laajentaa vähennyksiä huomaamatta — ja vähennysmerkintä verottomalla myyntirivillä merkitään tarkistettavaksi todisteena, koska myynnillä ei ole ostojen veroa.

Ilman vahvistusta laskelma odottaa tarkistusta ja nimeää rivit: verottomuus on ratkaisu, ei leima. Oikaisu tehdään lisäämällä uusi merkintä, joka nimeää korvaamansa — kuten kaikkialla muuallakin tässä luvussa.

26.2g EU-myynnit: ostajan tunniste on todiste

EU-myyntien yhteenvetoilmoitus on ostajakohtainen: sen rivi on ostajan ALV-tunniste, luokitus ja kauden summa. Kirjanpito ei tunne ostajaa — kirjatulla viennillä ei ole vastapuolta — eikä ostajan tunnistetta arvata laskurekisteristä tai mistään muustakaan. Siksi se kirjataan riville todisteena, luettuna nimetyltä laskulta: ostajan maa, ALV-tunniste, luokitus, lähdelasku, peruste ja kirjaajan nimi. Myöhempi käyttöliittymä saa esitäyttää kentät, mutta se mikä sinetöityy on se mitä todiste sanoo.

Summaa ei anneta koskaan: myynnin määrä on kirjattu vienti, ja todiste kantaa vain henkilöllisyyden. Perusteet summautuvat kohtiin sellaisinaan — EU-myynnissä ei ole johdettavaa veroa — ja erittelyssä jokainen rivi näkyy ostajineen, ja summat kertyvät ostajittain: juuri siinä muodossa jossa yhteenvetoilmoitus ne tarvitsee.

Tunnisteen on oltava yhtä mieltä itsensä kanssa. Maasta tarkistetaan muoto (kaksi kirjainta), tunnisteesta muoto (etuliite ja kirjaimet tai numerot) ja se, että etuliite ja ilmoitettu maa täsmäävät. Jos jokin rekisteri käyttää etuliitettä joka poikkeaa maakoodista, se on rekisteritietoa: se saapuu vain katselmoituna pakettisisältönä, eikä sitä koskaan oleteta koodissa. VIES-kyselyä ei tehdä — ei verkkoa, ei rajapintaa; tunnisteen voimassaolon tarkistaa ihminen halutessaan itse.

Luokitus on paketin sanastoa. Rivillä on täsmälleen yksi luokitus — tavara, palvelu tai kolmikantakauppa ovat hyväksytyn luokituspaketin nimiä, eivät koodin — ja yhteenvetoilmoituksen laskelma hylkää luokituksen, jota sen paketti ei tunne. Itse laskelma on oma asiakirjansa omine paketteineen; tämä luku kerää sille todisteet.

Ilman ostajatodistetta laskelma odottaa tarkistusta ja nimeää rivit. Todiste tavallisella leimalla ei etene ristiriitana, ja vähennysmerkintä EU-myyntirivillä merkitään tarkistettavaksi todisteena — myynnillä ei ole ostojen veroa. Oikaisu tehdään lisäämällä, kuten aina.

26.2h Yhteenvetoilmoituksen laskelma: ostajittain ja luokituksittain

Yhteenvetoilmoitus on oma asiakirjansa, ei ALV-ilmoituksen kohta: sen rivi on ostajan ALV-tunniste, luokitus ja kauden summa. Kirjanpito.io johtaa sen kahdesta lähteestä — kirjatuista vienneistä, joista summat tulevat, ja luvun 26.2g ostajatodisteista, joista henkilöllisyydet ja luokitukset tulevat. Summaa ei anneta mistään muualta.

Laskelma vaatii kaksi hyväksyttyä pakettia: kohdekartan, joka kertoo mitkä leimat ovat EU-myyntiä, ja luokituspaketin, joka omistaa luokitusten sanaston — tavara, palvelu ja kolmikantakauppa ovat katselmoijan paketissa nimeämiä virallisia luokkia, eivät koodin — sekä etumerkin, jolla kirjanpidon suuntamerkkiset summat käännetään ilmoituksen luvuiksi. Luokituspaketin hyväksyntä vaatii lähdeaineiston ja kirjanpitäjän katselmuksen, ja LUONNOS-paketti odottaa tarkistusta — kuten kohdekarttakin, koska laskelma kopioidaan ilmoitukseen.

Laskelma odottaa tarkistusta riviltä joka odottaa ostajatodistetta, todisteesta jonka leima ei ole EU-myyntiä, ja luokituksesta jota paketti ei tunne — nimeltä, ja luetellen mitä paketti tuntee. Tuntematon luokka ei koskaan sulaudu johonkin riviin: kukaan ei ole katselmoinut sitä riviä.

Nollaksi kumoutuva ostaja pysyy rivinä. Myynti ja sen hyvityslasku samalle ostajalle antavat summaksi nollan — ja rivi jää laskelmaan riveineen, koska nolla ei ole "ei mitään". Sen, jätetäänkö nollarivi ilmoitukselta pois, ratkaisee ilmoituksen antaja — ei hiljainen poisjättö täällä.

Kirjanpito.io ei lähetä yhteenvetoilmoitusta. Laskelma on aineisto, jonka yritys tai kirjanpitäjä ilmoittaa OmaVerossa — ja antaminen kirjataan rekisteriin, josta seuraava luku kertoo.

26.2i Annetun yhteenvetoilmoituksen kirjaaminen ja oikaisulaskelma

Kun yhteenvetoilmoitus on annettu OmaVerossa, antaminen kirjataan todisteena: kausi, viite jonka viranomainen antoi, ja laskelma sellaisena kuin kirjaukset sen kirjaushetkellä tuottivat — riveineen ostajittain ja luokituksittain. Rivit johdetaan aina kirjauksista ja luvun 26.2g todisteista: annettuja summia ei oteta vastaan mistään, koska vapaasti kirjoitettava jälki olisi todiste kirjoittajasta eikä kirjanpidosta. Kirjattua ilmoitusta ei koskaan muokata; sinetti lasketaan uudelleen joka luennalla, ja käsin muutettu tallenne ei etene.

Antaminen kirjataan samassa paikassa kuin ALV-ilmoituskin: ALV-ohjaamon rekisterin Kirjatut yhteenvetoilmoitukset alla on lomake Kirjaa annettu yhteenvetoilmoitus, jolla nimetty ihminen — kirjaaja voi olla yrittäjä itse — kirjoittaa kauden, molemmat käytetyt työrungot ja viranomaisen antaman viitteen. Ostajakohtaisia rivejä tai summia ei kirjoiteta lomakkeelle, eikä siitä ole reittiä viranomaiselle.

Oikaisulaskelma vertaa riveittäin. ALV-ilmoituksen oikaisu vertaa kohdittain (luku 26.4b); yhteenvetoilmoituksen yksikkö on rivi — ostaja ja luokitus — joten oikaisulaskelmakin kulkee riveittäin: mitä ostajalle ilmoitettiin, mitä kirjaukset nyt sanovat, ja erotus. Kadonnut ostaja ei katoa laskelmasta: ilmoitettu 30 000 ja nykyinen 0 on rivi jonka oikaisu on olemassa juuri sitä varten. Vertailu vaatii samat kaksi pakettia joilla ilmoitus kirjattiin — eri paketilla laskettua ei verrata, koska sanaston tai kohdekartan muutoksesta syntynyt ero ei ole oikaisu vaan kategoriavirhe. Oikaistu ilmoitus annetaan OmaVerossa ja kirjataan uutena lenkkinä ketjuun, joka pysyy suorana.

26.2j Yhteisöhankinnat: ostaja laskee veron itse

Kun tavara tai palvelu ostetaan toisesta EU-maasta, ostaja laskee veron hankinnasta itse ja vähentää sen vähennysoikeutensa mukaan. Se ilmoitetaan ALV-ilmoituksella — ei yhteenvetoilmoituksella, joka koskee vain myyntejä (luku 26.2h). Mekaniikka on käännetyn verovelvollisuuden ja tuonnin sukua: peruste kirjanpidosta, verokanta paketista, vähennys omana ratkaisunaan.

Onko yksittäinen osto yhteisöhankinta, on ratkaisu liiketoimesta — ohjelmisto ei päättele sitä myyjän maasta, ALV-tunnisteesta, laskutekstistä, tilistä, toimittajasta eikä koneen mielipiteestä. Riville kirjataan merkintä: perhe (hyväksytyn paketin oma nimi tapaukselle), myyjän maa ja ALV-tunniste luettuna ostolaskulta, peruste ja kirjaajan nimi. Myyjän tunniste on todiste eikä ratkaisu: siitä tarkistetaan vain muoto ja se, että etuliite ja maa ovat yhtä mieltä — VIES-kyselyä ei tehdä.

Vero johdetaan kirjatusta perusteesta paketin verokannalla, ja sen vähennyskelpoinen osuus ratkaistaan luvun 26.2c merkinnällä samalta riviltä — hankintarivi ilman vähennysmerkintää ei etene, koska ostaja tilittää aina itse eikä vähennystä oleteta. Tilitettävä ja vähennettävä vero pysyvät erillään loppuun asti: tavallisin tapaus, jossa täysin vähennyskelpoinen hankinta kumoaa itsensä, on silti kaksi lukua kahdessa kohdassa ja erittelyssä oma rivinsä myyjineen.

Yhteisöhankinta ei ole yhteenvetoilmoituksen rivi. Sen erittelyssä ei ole luokitusta, jolla se voisi sellaiseksi päätyä, eikä yhteenvetoilmoituksen laskelma poimi hankintarivejä lainkaan.

26.2k ALV-ohjaamo: kaikki erikoistapaukset yhdellä näytöllä

Kirjanpito-sivun näkymä ALV-ohjaamo (erikoistapaukset) kokoaa yhteen sen, mitä luvut 26.2c–26.2j käsittelevät erikseen: vähennysrajoitukset, käännetyn verovelvollisuuden, tuonnin, verottomat myynnit, yhteisöhankinnat ja yhteenvetoilmoituksen.

Näkymä kertoo kaudelta kustakin tapauksesta montako todistetta on kirjattu, minkä tilan kattavuusmäärittely sille antaa ja mitä puuttuu.

Ohjaamo ei laske alv:ta uudelleen. Se lukee samat todisterekisterit ja saman ALV-laskelman kuin ilmoitusta varten tehtävä laskelma. Jos ohjaamo ja laskelma olisivat eri mieltä, laskelma olisi oikeassa — ja toinen mielipide on juuri se, mitä ohjaamo ei saa olla.

Keskeneräistä laskelmaa ei näytetä osittaisena. Jos ALV-laskelma ei etene — vaikkapa siksi, että vähennysmerkintä puuttuu tai pohja ei väitä jotakin liikettä omakseen — ohjaamo näyttää korjattavan asian ensimmäisenä eikä piirrä laskelmaa lainkaan. Osittainen alv-laskelma näyttää valmiilta, ja sellainen ilmoitetaan.

Todisteiden lukumäärä sisältää oikaisut. Korjattu rivi jättää molemmat rivit rekisteriin, koska kumpaakaan ei poisteta.

Ohjaamo on vain luettava näkymä. Todisteita ei kirjata, korjata eikä ilmoiteta täältä: jokainen kirjaus on teko, josta joku on vastuussa, ja ne tehdään omilla toiminnoillaan.

Ilmoitusta ei anneta Kirjanpito.io:sta. Yhteyttä OmaVeroon ei ole. Ohjaamo valmistelee ja kertoo mitä puuttuu; ilmoituksen antaa yritys tai kirjanpitäjä.

26.3 ALV-laskelma ilmoitusta varten

ALV-laskelma-raportti vie erittelyä askeleen pidemmälle: se kohdistaa valitun kauden verokantaleimoittaiset liikkeet ilmoituspohjan laatikoihin ja laskee laskennallisen maksettavan. Laatikot tulevat pohjasta, eivät ohjelmiston koodista.

Kaksi asiaa, jotka tekevät siitä luotettavan:

• Yksikään verokanta ei voi jäädä pois. Jos kaudella liikkuu leima, jota mikään laatikko ei ota, raportti odottaa tarkistusta ja kertoo puuttuvan leiman nimeltä. Ilmoitus, josta on hiljaa pudonnut verokanta, on juuri se vaarallinen tuloste.
• Pohja on aina nimettävä. Oletuspohjaa ei ole, koska laatikot kuvaavat viranomaisen lomaketta. Mukana toimitettu ALV-työrunko on Kirjanpito.io:n oma ryhmittely eikä väitä olevansa virallinen lomake; virallinen laatikointi on lakisääteistä sisältöä, joka vaatii hyväksynnän (luku 22).

Käytännössä: laskelma on valmisteluaineisto, jonka luvut kirjanpitäjä siirtää ilmoitukseen. Ohjelmisto ei lähetä mitään.

Muodostuneesta laskelmasta saa Lataa kopio -napilla sisäisen tekstikopion (kirjanpito-alv-laskelma/1) mukaan vietäväksi. Kopio nimeää itsensä epäviralliseksi jo omassa otsikossaan: se ei ole virallinen ilmoitus eikä viranomaisen tiedostomuoto, vaan tekstiä, jonka ihminen vie ilmoitusta tehdessään mukanaan. Lataus kirjataan tapahtumaksi lähteneen kopion tiivisteineen; katsominen ei kirjaa mitään. Jos laskelma ei etene, kopiota ei ole — tarkistuspisteestä ei ole kopiota.

26.4 Alv-tilityksen kirjaaminen

Malliyrityksen ALV-velka oli saldolistalla 4 600,00 (luku 11.1). Kun se tilitetään, tili menee nollaan ja pankkitili pienenee saman verran. Jos alv-velka ei koskaan nollaudu, tilitykset ovat jääneet kirjaamatta — se on yksi ensimmäisistä asioista, jotka tarkastuksessa huomataan.

Jos ostojen vähennettävä vero on suurempi kuin myynnin vero, kyseessä on saatava eikä velka: tili on silloin asset-lajinen alv-saaminen.

26.4b Ilmoitetun kauden kirjaaminen ja oikaisu

Kirjanpito.io ei anna ilmoituksia, joten se ei tiedä mitä olet ilmoittanut — ellet kerro. Juuri se teki oikaisusta mahdottoman: oikaisu kertoo eron, ja ilman tietoa siitä mitä ilmoitettiin, ei ole mihin verrata. Korjatusta kirjanpidosta ajettu laskelma antaa uuden luvun, ei oikaisua, eikä ilmoittaja näe mitkä kohdat oikeasti muuttuivat.

Vaihe 1 — kirjaa annettu ilmoitus. Kun ilmoitus on annettu, se kirjataan rekisteriin. Kirjaus vaatii:

Laskelmaa ei anneta kirjattavaksi: järjestelmä johtaa sen itse kirjanpidosta kirjaushetkellä ja sinetöi sen. Jos kirjattavat luvut saisi syöttää käsin, rekisteri kertoisi vain kirjaajasta, ei kirjanpidosta.

Kirjaus tehdään Kirjanpito-sivun ALV-ohjaamossa: rekisterin Kirjatut ALV-ilmoitukset alla on lomake Kirjaa annettu ALV-ilmoitus, jolla nimetty ihminen — kirjaaja voi olla yrittäjä itse — kirjoittaa kauden, käyttämänsä työrungon ja viranomaisen antaman viitteen. Kirjanpito.io ei ilmoita mitään: lomake kirjaa sen, minkä ihminen ilmoitti muualla, eikä siitä ole reittiä viranomaiselle. Sama kirjaus uudelleen lähetettynä ei synnytä toista riviä, vaan lomake näyttää jo tehdyn kirjauksen.

Vaihe 2 — kirjanpito korjaantuu. Puuttunut lasku kirjataan, virhe oikaistaan. Kirjattu ilmoitus ei muutu miksikään: sitä ei muokata eikä poisteta koskaan.

Vaihe 3 — ota ALV-oikaisu. Raportti näyttää kohta kohdalta, mitä ilmoitettiin, mitä kirjanpito sanoo nyt ja mikä on erotus. Jos eroa ei ole, se sanoo senkin — turha oikaisu on oma virheensä.

Raportti nimeää sen tietueen, jota vasten se vertaa — numeron, kirjaushetken ja viranomaisviitteen — jotta oikaisua antava ihminen tietää täsmälleen mihin ilmoitukseen erotus kohdistuu. Muuttuneet rivit lihavoidaan, joten nollarivien läpi ei tarvitse etsiä.

Vaihe 4 — kirjanpitäjä antaa korjatun ilmoituksen ja se kirjataan rekisteriin oikaisuna, linkitettynä siihen tietueeseen jota se korjaa. Seuraava vertailu tehdään sitä vastaan. Kausi lukee siis ketjuna: alkuperäinen → oikaisu → oikaisu, ja jokainen niistä säilyy täsmälleen sellaisena kuin se annettiin.

Oikaisu odottaa tarkistusta, jos:

• kaudelta ei ole kirjattua ilmoitusta — silloin kyse ei ole oikaisusta vaan tavallisesta laskelmasta, ja sen kutsuminen oikaisuksi johtaisi ilmoittajaa harhaan;
• pohja on eri kuin ilmoitettaessa. Kohdekartan vaihtumisesta johtuva ero ei ole ilmoitettava oikaisu, mutta se näyttäisi erotuksessa täsmälleen samalta;
• laskelma itsessään ei edennytsi (luku 26.2b): luonnospohja, tuntematon leima, hoitamaton käsittely tai keräämätön leiman ja tililajin yhdistelmä;
• kirjattu laskelma ei täsmää sinettiinsä — jos tietuetta on peukaloitu tietokannassa, vertailua ei tehdä, koska väärä erotus näyttäisi uskottavalta.

Tämä ei ole ilmoittamista. Rekisteri on todiste siitä, mitä ihminen on ilmoittanut muualla, ja oikaisu on valmisteluaineisto sitä varten. Kirjanpito.io:ssa ei ole lähetysreittiä viranomaiselle eikä sellaista ole tarkoitus rakentaa ennen kuin siitä päätetään erikseen.